Olet täällä

Monipuolinen viljelyohjelma siivitti Jaarli-vehnän hyvään kasvuun

Käytännön Maamiehen satokisa on viljelijöille mielenkiintoinen tapa hakea sadontuoton rajoja käytännön viljelyssä. Säkyläläinen Seppo Vätti osallistui satokisaan kotimaisella Jaarli-kevätvehnällä, joka asemoituu Borealin uudistuneessa lajikevalikoimassa isojyväiseksi päätyypin myllyvehnäksi.

Jaarli on Borealin uudistuneen kevätvehnävalikoiman lajike, jonka Seppo Vätti otti tilallaan tänä vuonna viljelyyn. Viime vuonna tilalla viljelyssä aloitti aikainen kevätvehnälajike Helmi, joka osoittautui helmeksi myös satonsa puolesta: Vätti pui 15 hehtaarin keskisadoksi Helmistä 7300 kg/ha.

JaarliBOR - Isojyväinen päätyypin vehnä myllykäyttöön

Borealin jalostama Jaarli korvasi Vätin tilalla tänä vuonna Lennox-vehnän, jota hivenen aikaisempi, mutta selvästi satoisampi Jaarli on. Jyväkoko ja hehtolitrapaino ovat Jaarlilla erityisen korkeat. Sakoluku on virallisissa lajikekokeissa hyvällä tasolla (244) ja se on kestävä. Myös muut leivontalaatuun vaikuttavat ominaisuudet ovat kohdallaan. Myllylaadun kannalta tärkeän valkuaisen voi Jaarlilla saada riittävän korkeaksi myös ilman tähkävaiheen lisälannoituksia.

Viljelytoimenpiteillä voimaa versontaan

Kylvöt pääsivät Säkylässä alkuun aikaisin ja syksyllä kynnetty Jaarli -lohko kylvettiin jo 27.4. Lohko oli runsasmultaista hienoa hietaa, joten kaliumin saatavuuteen piti lohkolla kiinnittää erityistä huomiota. Kylvölannoitus tehtiin YaraMila Y4 Hivenellä ja typpimääräksi tuli 127 kg/ha. Toteutunut kylvötiheys oli noin 610 itävää siementä neliölle, mikä ei ollut kovin korkea. Kun vielä kasvukausi jatkui kylvöjen jälkeen varsin kuivana, alkoi kasvusto näyttää toukokuun lopulla Vätin silmiin harvalta ja kärsivältä.

Ratkaisuna Vätti herätteli versontaa hivenlehtilannoitteilla ja pienellä annoksella kasvunsäädettä. Sama käsittely toistettiin 9.6 rikkaruiskutuksen yhteydessä. Ennen juhannusta lohkolle ajettiin Yara N-Sensorilla raemainen lisätyppilannoitus, joka nosti kokonaistyppimäärän keskimäärin 148 kiloon. Samaan aikaan ruiskutettiin myös kolmas kierros hivenlehtilannoitteita, pieni annos kasvunsääteitä sekä atsoksistrobiinia tuomaan vihertämisvaikutusta. Myöhemmin pellolle ruiskutettiin vielä biostimulantteja, joilla on kasvin stressiä vähentävä vaikutus.

Tehdyt viljelytoimet tuottivat tulosta ja Jaarli versoi niin, että heinäkuun lopulla tähkiä laskettiin pellolta 750-800 kappaletta neliöltä. Viljelijän omien toimenpiteiden lisäksi tilannetta paransi myös se, että sateita tuli heinäkuusta alkaen suosiollisesti. Myöhäinen jälkiversonta ei ollut kohtuutonta ja Jaarli päästiin puimaan jo 2.9.

Kaikkiaan varsin monipuolinen viljelyohjelma sisälsi Vätin tilalla neljä ruiskutuskertaa, joiden kaikkien yhteydessä mukana oli lehtilannoitteita. Kylvölannoitusta täydennettiin täsmälevityksellä. Rikkojen ja tautien lisäksi myös tähkäsääsket ja kirvat torjuttiin torjuntakynnysten täytyttyä. Vaikuttaa siltä, että haasteista huolimatta lopputulos on Seppo Vätin tilalla hyvä.

Millaiseen satotasoon ja laatuun Jaarli lopulta yltää, selviää KM:n satokisassa. Satokisaa voit seurata Facebookissa ja KM:n sivuilla.

Kommentit

Samankaltaista sisältöä