Kokkidioosi
Aiheuttaja: Alkueläin, joka kuuluu Eimeria-suvun loisiin. Kalkkunalla 4 taloudellisesti merkittävää lajia.
Esiintyminen: Oireeton tartunta on kohtalaisen yleistä. Kalkkuna ei yhtä herkkä kuin kana ja suoja kehittyy nopeammin.
Taudin kehittyminen: Tartunta saadaan tilalla tai kuljetuslaatikoista. Tauti yleensä alle 8 viikkoisilla, mutta kaiken ikäiset herkkiä. Toipuu nopeasti.
Oireet: Laumasta tulee hiljainen ja kalkkunat kyhjöttävät höyhenet pörhöllään. Pehku kostuu. Harvoin merkittävää kuolleisuutta.
Leviäminen: Tartunta tapahtuu tilalla tai kuljetuksen aikana. Loismunat kulkeutuvat kasvattamoon ihmisten, välineiden yms. mukana. Kostea pehku edesauttaa loismunan kypsymistä.
Diagnoosi: Kuolleiden tai sairaiden lopetettujen lintujen tutkiminen. Mikroskooppinen tutkimus suolen sisällöstä tai ulosteesta.
Ennaltaehkäisy: Kuiva pehku. Rehun kokkidiostaatti 0-12 viikon iässä. Tärkeä, että poikaset saavat luonnollisen tartunnan myötä vastustuskyvyn. Vastustuskyky on lyhytaikainen, n. 1-2- kuukautta ,ja sen ylläpito vaatii jatkuvaa lievää tartuntaa. Liian kuiva pehku estää munien kehittymisen tartuntakykyisiksi. Liiallinen pehkun kastuminen johtaa voimakkaampaan tartuntaan ,ja mikäli suoja on huono, taudin puhkeamiseen.
Hoito: Antibioottilääkitys, ilmanvaihdon parantaminen.
Kommentit