Hevostalous on iso työllistäjä biotalousalalla, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. Hevostalousyritykset työllistävät Luken selvityksen mukaan 14 000–15 000 ihmistä, eli saman verran kuin Lapin matkailussa ja yli puolet enemmän kuin esimerkiksi peliteollisuudessa.

Päätoimisten hevosalan yritysten keskimääräinen vuosiliikevaihto on noin 102 000 euroa, mutta suurimmilla yrityksillä summa nousee 500 000 euroon.

Hevosalan yrityksiä ja toiminnanharjoittajia on noin 3000. Yhä useampi yrityksistä on päätoiminen, vaikka sivutoimisten osuus onkin edelleen suuri.

Hevosmatkailuala nosteessa

Tämän hetken suurimmat hevossektorin työllistäjät ovat Luken erikoistutkija Markku Saastamoisen mukaan hevosmatkailu sekä ratsastus- ja hevosten hoitopalveluita tuottavat yritykset. Kasvua on Saastamoisen mukaan luvassa viiden vuoden aikana erityisesti hevosmatkailutoiminnalle sekä alan hyvinvointipalveluille.

”Matkailuala on ollut tasaisessa kasvussa, mikä näkyy myös hevostaloudessa. Erityisesti Pohjois-Suomessa matkailu- ja ratsastuspalvelut ovat tärkeitä. Lapissa yli 100 matkailu- ja elämyspalveluiden tuottajaa käyttää palveluissaan hevosia”, Saastamoinen kertoo Luken tiedotteessa.

Kiinnostusta alalle on paljon. Useimpiin hevosalan oppilaitoksiin on todella paljon hakijoita, Saastamoinen kertoo.

”Eniten osaajia kaipaa tulevaisuudessa juuri hevosmatkailuala. Sillä taataan palveluiden tuottaminen, turvallisuus ja eläinten hyvinvointi.”

Hevosten tarvitseman nurmen viljely lisää maan multavuutta

Hevostalous on merkittävä palveluiden ostaja muilta yrityksiltä, minkä vuoksi sillä on suuret kerrannaisvaikutukset ja aluetaloudellinen merkitys. Ala tuottaa myös merkittävästi verotuloja.

Hevosille tuotetaan rehua noin 100 000 hehtaarin peltoalalla. Jokainen hevonen kuluttaa suomalaista maataloustuotantoa, eli heinää ja kauraa, 1,6–1,8 eurolla päivässä. Määrä on kaksinkertainen verrattuna suomalaisen kuluttajan keskiarvoon. Tiloilta ostettavien rehujen arvo kipuaa lähes 50 miljoonaan euroon vuodessa.

Hevostalous hyödyntää myös metsäteollisuuden sivuvirtoja kuivikkeina ja kierrättää ravinteita.

”Suomessa maan hiilen tarve on suuri, ja tilanteen korjaaminen karjattomilla ja nurmettomilla alueilla, kuten Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, ei ole helppoa. Hevosen tarvitseman heinän eli nurmen viljely lisää maiden orgaanista massaa eli hiilipitoisuutta, ja hevosenlannan käyttö maanparannuksessa nostaa hiilitasetta”, Saastamoinen toteaa.

Lähde: Luonnonvarakeskus