Afrikkalainen sikarutto - sikaketjumme on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki

Pietarin alueella, Suomen rajan tuntumassa, on todettu vakavaa afrikkalaista sikaruttoa. Taudinaiheuttajan ominaisuudet, läheinen sijainti sekä viimeaikaiset suomalaisten tuottajien suorat kontaktit rajan taakse aiheuttavat todellisen tartuntariskin sikaketjullemme. Sikojen kuolleisuus on akuutissa taudinpurkauksessa todella korkea ja täten taudin leviäminen Suomeen rampauttausi koko ketjumme hetkellisesti täysin. Kaikkien ketjun toimijoiden tulee noudattaa äärimmäistä huolellisuutta tartuntariskien hallitsemiseksi. Myös YK:n maatalous- sekä elintarvikejärjestö FAO on erittäin huolissaan Afrikkalaisen sikaruton leviämisestä Pietarin alueelle sekä siitä edelleen ja kehottaa kaikkia alan toimijoita äärimmäiseen varovaisuuteen.

Suojaa ketju Afrikkalaiselta sikarutolta

1. Vältä kaikkia yhteyksiä tartuntariskialueen kotieläintuotantoon,lihanjalostukseen sekä villisikoihin. Tuontieläimet, ulkomainen eläinkuljetuskalusto, tilakäynnit, lihajalosteet sekä villisikakontaksiti ovat erittäin tartuntavaarallisia.

2. Älä syötä mitään ruokajätteitä sioille. Lihavalmisteet ja makkarat ovat suuri riski!

3. Vältä tilavierailuja riskialueella tai vältä riskialueella toimivien toimijoiden vierailua omalla tilallasi. Neljänkymmenen kahdeksan (48) tunnin sääntöä tulee ehdottomasti ja kaikissa tilanteissa noudattaa. Ihmiset sekä vaatteet tilalle ainoastaan pesun, desinfektion sekä saunan kautta.

4. Erityisen suuri riski liittyy villisian metsästykseen endeemisillä alueilla. Noudata erityisen tarkkaan 48 tunnin sääntöä sekä pesu ja desinfektio-ohjeita. Älä tuo villisikavalmisteita Suomeen.

5. Suojaa ketju huolellisesti kaikilta ulkoisilta riskeiltä. Tuontieläimet, ulkomaiset eläinkuljetukset, tuontikuivikkeet ja rajan takaa tulevat verta imevät hyönteiset ovat merkittävä riski.

Ruton oireet ja leviäminen

Sika sairastuu tartunnan saatuaan nopeasti. Itämisaika on 4-19 vuorokautta. Sioissa tauti voi esiintyä piilevästä (subkliininen) aina äkkikuolemiin saakka (perakuutti). Akuutissa vaiheessa sialla nousee jopa 40 asteen kuume. Näkyviä oireina näkyy verenpurkaumia korvissa ja kyljissä, kouristuksia ja muita keskushermosto-oireita ja kuolleisuus on erittäin korkea. Perakuutissa muodossa sika kuolee äkillisesti ilman edeltäviä oireita. Piilevän taudinpurkauksen oireet ovat epämääräisempiä, ainoastaan verenpurkaumia näkyy. Taudin kroonistuessa merkittävimmät ongelmat ovat hengitystietulehdukset sekä abortit, mutta kuolleisuus on matala.

Tautia aiheuttava Asifivirus säilyy kuukausia tartuntavaarallisena sianlihassa sekä sianlihatuotteissa. Virus tuhoutuu yli 70 asteessa ja vasta alle 4 pH:ssa, mutta kestää emäksisyyttä jopa pH 13,5 saakka. Onneksi virus on lajispesifinen eli tarttuu ainoastaan kesysikaan ja villisikaan. Taudinkulun vakavuudesta johtuen tauti on yksi vakavimmista tarttuvista sikataudeista. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan tavattu Suomessa ja se on EU:ssakin harvinainen. Venäjällä tauti on viime aikoina levinnyt laajalti. Riskitaso on merkittävästi noussut nyt kun virus on levinnyt myös Suomen rajan tuntumaan.

Tartunnan saanut sika levittää virusta kaikissa eritteissään. Kuljetusautot, lanta, tavarat voivat levittää virusta edelleen. Se leviää helposti tartunnan saaneen sian mukana. Tartuntariski on merkittävä sianlihan ja erityisesti kuumentamattomien sianlihatuotteiden (esim. metvursti) osalta. Erityisen hankalasti hallittavia tartuntariskejä ovat punkit sekä villisiat jotka voivat levittää tautia lähialueille kotieläinketjun vastustustoimista huolimatta.

Tauti on Suomen sekä EU:n lainsäädännössä määritelty helposti leviäväksi eläintaudiksi. Sitä ei voi hoitaa mitenkään ja rokottaminen on EU:ssa kielletty. Kaikki siat tapetaan tartunnan saaneista sikaloista ja raadot hävitetään. Tartuntatilan ympärille muodostetaan 3 ja 10 kilometrin valvontavyöhykkeet. Tilat pestään sekä desinfioidaan. Taudinvastustus toteutetaan valtion varoilla, mutta mikäli tartunnan lähteeksi todetun toimijan todetaan toimineen tuottamuksellisesti tai holtittomasti ei tilan vastuuttaminen korvauksiin oikeusteitsekään liene mahdotonta.

Lähde: Straw et. al.: Diseases Of Svine, FAO, ETT

Kirjoittanut Taneli Tirkkonen, laatupäällikkö AtriaSika

Lisätietoja:

Lisätietoa asiasta on saatavilla ETT:n sivuilta tai YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n sivuilta