Maatilan arjessa sattuu ja tapahtuu. Varsinkin kiireisimpien sesonkien aikaan sattuu helposti myös työtapaturmia. Viime vuosien aikana maatalousyrittäjien tapaturmista noin puolet on tapahtunut karjanhoitotöissä. Eläinten kanssa työskennellessä täytyykin olla tarkkana ja ennen kaikkea ymmärtää eläimen käyttäytymistä.

Naudan luontaisen käyttäytymisen ymmärtäminen helpottaa työskentelyä ja parantaa samalla työturvallisuutta

Naudat ovat vahvasti laumaeläimiä ja se näkyy myös niiden käyttäytymisessä. Esimerkiksi nautoja siirreltäessä on tärkeää saada pidettyä koko ryhmä rauhallisena. Yksikin pelästynyt eläin hermostuttaa koko ryhmää. Nuorkarjan siirtelytilanteissa on oltava erityisen tarkkana. Nauta tuleekin totuttaa vasikasta asti ihmisen käsittelyyn ja läsnäoloon. Voima ei auta missään tilanteessa hiehojen eikä aikuistenkaan nautojen kanssa. Karjanhoitaja pystyy omalla rauhallisella, kärsivällisellä ja päättäväisellä toiminnallaan vaikuttamaan eläinten toimintaan. Samalla karjanhoitaja varmistaa, että saa tehtyä työnsä turvallisesti.

Fyysiset ominaisuudet joita naudalla on, vaikuttavat myös vahvasti eläimen käyttäytymiseen. Naudan 300 asteen näkökenttä varmistaa, että se pystyy syödessäänkin tarkkailemaan ympäristöään. Naudan takana on kuitenkin katvealue, joka hoitajan tulee huomioida. Nautaa ei esimerkiksi kannata lähestyä takaa vaan sivulta niin, että eläin pystyy näkemään hoitajan. Muista aisteista naudalle erityisen tärkeä on hajuaisti. Hajuaistin avulla naudat tunnistavat toisensa ja myöskin hoitajansa, mikä tekee hajuaistin jopa kuuloa tärkeämmäksi. Nautojen hyvän muistin ansiosta ne yhdistelevät hyviä ja huonoja kokemuksia tilanteisiin, paikkoihin ja esineisiin. Erityisen hyvin naudoille jää mieleen negatiiviset kokemukset, joissa ne ovat kokeneet esimerkiksi kipua. Sen vuoksi kannattaa miettiä tarkkaan missä eläimiä esimerkiksi lääkitään tai tehdään muita toimenpiteitä.

Lähde: KMVET