Olet täällä

Talviaikainen jaloittelu tukee lypsylehmien hyvinvointia

Talviaikaisen jaloittelun avulla voitaisiin lisätä lypsylehmien hyvinvointia, hiljattain valmistuneessa opinnäytetyössä todetaan.

Hanna-Kaisa Ruuskasen vuonna 2017 valmistuneessa Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin talviaikaisen jaloittelun vaikutusta lehmien hyvinvointiin.

Tutkimus toteutettiin maitotiloille suunnattuna valtakunnallisena kyselytutkimuksena. Vastauksia analysoitiin ja vertailtiin kirjallisuudesta muodostettuun käsitykseen jaloittelun vaikutuksista.

Kyselyyn vastanneista 20 prosentilla talviaikaista jaloittelua

Tutkimukseen osallistui 219 maitotilaa, joista parsinavetoita oli 47 prosenttia ja pihattonavetoita 52 prosenttia. Tavanomaisia tiloja oli 210 ja loput olivat luomumaitotiloja.

Tavanomaista tuotantoa harjoittavista 20 prosenttia ulkoilutti eläimiään talvella.

Kyselyyn vastanneista suurin osa käytti jaloittelutarhana rakennettua tarhaa tai kesäaikaista laidunta.

Eläinten hyvinvointi ja lihaskunto paranivat erityisesti parsinavetoissa

Kyselytutkimuksessa talviaikaisen jaloittelun todettiin edistävän etenkin parsinavetoissa eläinten hyvinvointia. Parsinavetoiden eläinten koettiin voivan paremmin sekä olevan virkeämpiä.

Eläinten sorkkaterveyden ja lihaskunnon todettiin myös kohenneen selkeästi jaloittelun ansiosta. Kohentunut lihaskunto näkyi erityisesti varmempana ylösnousemisena heti poikimisen jälkeen.

Pihattonavetoissa vaikutukset eivät yhtä selkeitä

Pihattonavetoissa vaikutukset eivät olleet yhtä selviä. Sorkkaterveyden havaittiin kuitenkin parantuneen pihatoissakin. Eläinten sanottiin myös olevan virkeämpiä sekä nauttivan jaloittelutarhassa oleilusta.

Muita jaloittelun edullisia vaikutuksia nautojen hyvinvointiin ovat tutkimusten mukaan mm. kiimakierron selkeytyminen ja ruokahalun lisääntyminen. Jaloittelevalla eläimellä on myös poikimakertoja keskimäärin hieman enemmän kuin jaloittelemattomalla verrokillaan.

Jaloittelun ansiosta navetan siivoaminen voi helpottua

Osa jaloittelua toteuttavista vastaajista koki, että työmäärä oli pysynyt tilalla samana. Osa taas koki, että työmäärä oli jaloittelun takia lisääntynyt 1­–2 tuntia päivässä.

Talviaikainen jaloittelu voi tutkimuksen mukaan edistää myös yrittäjien ja tilan työntekijöiden hyvinvointia. Navettarakennus olisi esimerkiksi helpompi siivota, kun karja on siivouksen ajan ulkona rakennuksesta.

Loukkaantumisriski vähenee nautojen tottuessa ulkoiluun

Talviaikaisesta jaloittelusta oli tutkimuksen mukaan luopumassa tai luopunut neljä prosenttia vastaajista. Pääasiallinen syy luopumiseen oli lisääntynyt loukkaantumisriski ja ulkoilutuksen vaatima ajankäyttö.

Liukkaus lisää luonnollisesti tapaturmia. Toisaalta päivittäinen jaloittelu vähentää tutkimuksen mukaan liukastelua, kun eläin tottuu ulkoiluun ja sen lihaskunto kasvaa.

Ulkoilutarhan pohjavalinta vaikuttaa myös paljon jään muodostumiseen ja pohjan liukkauteen. Ruuskasen mukaan asvaltti saattaa olla esimerkiksi hiekkaa selvästi liukkaampi materiaali.

Kiinnostusta talviaikaiseen ulkoiluun löytyy

Monet kyselyyn vastanneet olivat hyvin kiinnostuneita talviaikaisesta jaloittelusta, mutta kokivat sen hankalaksi toteuttaa.

Monella tilalla esteeksi muodostui navetan huono sijainti, eli jaloittelutarhaa ei voitaisi järkevästi rakentaa karjasuojan yhteyteen. Myös karjan koko ja yrittäjien oma asenne jaloittelua kohtaan rajoitti jaloittelua.

Luomuparsinavetoissa jaloittelu pakollista

Nykylainsäädännöllä talviaikainen jaloittelu on pakollista vain luomutuotantoon sitoutuneissa parsinavetoissa kaksi kertaa viikossa talvikauden aikana.

Kommentit

Samankaltaista sisältöä