Olet täällä

Uusi eläinsuojelulaki ottaa myös kotieläintuotannon kannattavuuden huomioon

Eläinten käyttäytymistarpeiden täyttäminen on nostettu lain keskeiseksi periaatteeksi. Lakiesitys on ottanut myös kotieläintuotannon kannattavuuden huomioon lisäämällä investointitukia ja hyvinvointikorvauksia.

”Ehdotus parantaa eläinten lajityypillisiä käyttäytymismahdollisuuksia, ja vahvistaa samalla kuluttajien luottamusta suomalaista ruuantuotantoa kohtaan. Laki antaa myös tuottajille selkeän viestin siitä, että eläinten hyvinvointia parannetaan jatkuvasti. Samalla turvataan tuotannon kilpailukyky tuontiruokaa vastaan”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Uusi laki laittaa paljon puhututtaneita aiheita käytäntöön, kuten muun muassa kivunlievitystä vaaditaan käyttämään kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä ja eläinjalostuksen osalta tulee tiukempaa sääntelyä.

Muut keskeiset eläinsuojelulakiin tulevat muutokset on alla listattuna.

Jatkuva vedensaanti

Hallitus on linjannut, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa eläimillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä. Käytännössä juomavesi voidaan tarjota esimerkiksi vesiastiasta, automaattisesta vesinipasta tai -kupista tai järjestämällä eläimelle pääsy juomaan sopivasta luonnonvesistöstä.

Eräistä eläintenpitomuotoja koskevista poikkeuksista jatkuvan vedensaannin vaatimukseen säädettäisiin asetuksella. Turkiseläinten osalta jatkuvan vedensaannin vaatimus koskisi siitoseläimiä ja tulisi voimaan yhdeksän vuoden siirtymäajalla.

Voimassa olevassa lainsäädännössä vastaava vaatimus koskee jo nykyisin esimerkiksi kanojen, kalkkunoiden ja yli kahden viikon ikäisten sikojen pitopaikkaa.

Lisää jaloitteluaikaa

Parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien ja -hiehojen jaloittelua lisätään. Jatkossa lehmien ja hiehojen on päästävä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivänä vuodessa nykyisen 60 päivän sijaan. Jaloittelua voitaisiin toteuttaa myös talviaikaan.

Nykyisin noin 20 parsinavetalle on myönnetty poikkeuslupa jaloittelun järjestämisestä navetan vaikeaan sijaintiin perustuen. Näistä poikkeusluvista luovuttaisiin 15 vuoden siirtymäajalla.

Siirtyminen vapaaporsitukseen ja tiineytyshäkkien käytön rajoittaminen

Sikaloiden siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan vapaaehtoisin toimin korottamalla investointiavustuksia sekä korottamalla vapaaporsituksesta maksettavaa hyvinvointikorvausta.

Hyvinvointikorvausta voitaisiin jatkossa maksaa myös osalle tilan eläimistä, joka madaltaa kynnystä aloittaa vapaaporsituksen kokeilu sikatilalla.

Tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö kielletään 15 vuoden siirtymäajalla. Häkin käyttö kahdeksan päivän ajan tiineytyksen yhteydessä olisi kuitenkin sallittua.

Tiineytyshäkeistä luopumista on edistetty eläinten hyvinvointikorvauksella, ja tätä pyritään tulevalla ohjelmakaudella jatkamaan.

Koirien ja kissojen rekisteröinti pakolliseksi

Hallituspuolueet ovat sopineet, että koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädetään eläinten tunnistamislainsäädännössä. Tunnistusmerkintärekisterin perustamista koskeva selvitys valmistuu syksyn aikana.

Kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännökset on mahdollista sisällyttää lainsäädäntöön myöhemmin.

 

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö (MMM)

Kommentit

Samankaltaista sisältöä