Syys–lokakuussa Kajaanissa tehtiin historiaa, kun itäsuomenkarjan Viiru-sonnin kaksi jälkeläistä syntyi. Erityisen niistä tekee se, että sonnivasikat saivat alkunsa teurastetun sonnin lisäkivessiittiöillä.

”Nämä sonnivasikat ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Euroopan tasollakin ne ovat todellisia harvinaisuuksia”, kertoo tutkimusprofessori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kyseessä on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä virstanpylväs alkuperäisrotujen säilytystyössä, kerrotaan Lukesta ja Kainuun ammattiopistosta. Läpimurto perustuu Luken hiomaan menetelmään.

”Tämä on oman uranikin kannalta erittäin merkittävä keinollisen lisääntymisteknologian saavutus. Tuloksena ovat ihka ensimmäiset vasikat, jotka ovat saaneet alkunsa käyttäen lisäkivessiittiöitä keinosiemennyksessä. Nyt menetelmän toimivuus on osoitettu käytännössä”, kertoo Luken erikoistutkija, eläinlääkäri Heli Lindeberg.

Edullinen tapa laajentaa sonnivalikoimaa

Siemennesteen keruu eläviltä sonneilta on ollut perinteinen tapa pakastaa geneettistä materiaalia. Pienissä alkuperäiskarjapopulaatioissa menetelmällä on kuitenkin rajoitteensa.

”Lisäkivessiittiöiden keruu tarjoaa uuden, edullisen tavan laajentaa sonnivalikoimaa, hallita sukulaistumista ja turvata geneettistä monimuotoisuutta”, sanoo Kantanen.

Pakastettujen lisäkivessiittiöiden käyttökelpoisuus todettiin myös Luken keinollisen lisääntymisteknologian laboratoriossa.

”Viirun lisäkivessiittiöitä on käytetty menestyksekkäästi itäsuomenkarjarodun alkioiden laboratoriotuotannossa, mikä entisestään korostaa lisäkivessiittiöiden hedelmöittämiskykyä”, kertoo johtava tutkija Jaana Peippo Lukesta.

Geneettinen harvinaisuus Euroopan mittakaavassa

Vasikat syntyivät Kainuun ammattiopiston karjaan Kajaanissa. Karjalla on keskeinen rooli itäsuomenkarjan säilytystyössä.

”Karjamme toimii elävänä geenipankkina, jossa harvinaista rotua kasvatetaan ja suojellaan. Nyt syntyneet sonnivasikat ovat tärkeä lisä tähän työhön ja osoitus siitä, miten innovatiiviset menetelmät voivat turvata uhanalaisten eläinrotujen tulevaisuutta”, kertoo ammattiopiston koulutuspäällikkö Renne Sänisalmi.

Pakastegeenipankki tuo turvaa

Suomi on edelläkävijä kotieläinten geeniperimän tallentamisessa. Työ alkoi yli 40 vuotta sitten.

Alkuperäisrotujen perimää tallennetaan kansalliseen pakastegeenipankkiin siemennesteannoksin ja alkioin. Nyt keinovalikoimaan lisätään lisäkivessiittiöt.

Pakastettu geenipankki turvaa kotieläinlajien perinnöllistä monimuotoisuutta kymmeniä ja jopa satoja vuosia. Geenipankki on erityisen tärkeänä sellaisissa tilanteissa, kun eläimiä menetetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien tautiepidemioiden tai muiden katastrofien vuoksi.

Tekstin ja kuvan lähde: Luonnonvarakeskus (Koko uutinen täällä.)