Olet täällä

Kasvavan siitossian ruokinta

Tehokkaan porsastuotannon lähtökohta on hyvä ensikkoaines. Kun ensikon perimä huomioidaan ruokinnan suunnittelussa, tulee emakosta kestävä ja sen elinikäistuotoksesta korkea.

Siitossika ei ole lihasiankasvatuksen sivutuote. Hyvien kasvuominaisuuksien ohella ensikolla tulee olla hyvä liikuntakyky ja hedelmällisyys. Siitokseen valitaan pahnueen suurimmat porsaat, koska niistä tulee tutkitusti parhaat maidontuottajat.

Lihasmassa tukee hedelmällisyyttä

Tehokas punaisen lihan kasvukyky edellyttää, että rehussa on riittävästi valkuaista ja energiaa oikeassa suhteessa. Hedelmällisyyden kannalta lihasmassan kehitys on tärkeämpää kuin usein kuvitellaan. Kasvatuskauden valkuaisvaje  viivästyttää kiimojen käynnistymistä ja heikentää tiinehtyvyyttä. Lihasten kasvu turvataan tarjoamalla riittävän valkuaispitoista rehua, etenkin, jos ruokintaa halutaan rajoittaa.

Kotimaiset millimetrit

Kasvatusaikainen päivittäinen energian saanti (ry/pv) vaikuttaa sian painonkehitykseen. Runsaasti ruokitut siitossiat ovat luonnollisesti suurempia ja niillä on paksumpi selkäsilava kuin niukasti ruokituilla.

  • Selkäsilavan paksuudella ei astutusvaiheessa vielä ole niin suurta merkitystä kuin porsiessa.
  • Siemennysaikana riittänee reilun 12 mm silavakerros, kun taas porsiessa silavaa saa olla yli 16 mm.
  • Reilu silavakerros on energiavarasto, joka antaa ensikolle mahdollisuuden hyvään elinikäistuotokseen.
  • Silavan paksuus on luotettavinta määrittää silavatutkalla. Silmämääräinen kunnon arviointi korreloi kovin huonosti todellisen rasvavaraston määrän kanssa.

Ruokinta ja jalat

  • Ruokintataso vaikuttaa myös jalkaongelmien ilmenemiseen.
  • Mitä runsaampaa ruokinta on, sitä enemmän ilmenee jalkavikoja. Syytä tähän ei tarkkaan tunneta. MTT:n tutkimusten mukaan toisaalta jalkavikojen määrä lisääntyy vasta, kun päiväkasvu menee yli kilon vuorokaudessa.
  • Hyvä luuston kehittyminen vaatii enemmän kivennäisiä kuin hyvä kasvu. Siksi siitossioille annetaan enemmän kivennäisiä kuin lihasioille.
  • Kalsiumia tulee olla vähintään 8,6 g ja sulavaa fosforia n. 3,2 g / kilo rehua.
  • Suositeltava Ca/P -suhde on n. 2,8:1. 
  • Vitamiineja ja hivenaineita annetaan siitossioille emakoiden tarpeita vastaavasti.

Siemennä ensikko aikaisintaan toiseen kiimaan

Ensikoiden tiineytysikä ja -paino ovat tarkkailun mukaan vuosi vuodelta nousseet, vaikka 100 kg paino saavutetaan yhä nuorempana.

  • Tiineytysiän nostoa puoltaa se, että nykyensikko on vähärasvaisempi kuin samassa painossa ollut isoäitinsä. Toisaalta pitkä kasvatusaika lisää kustannuksia, eikä odotettu tulosparannus välttämättä kata kustannuksia.
  • Ensimmäinen karjukontakti tarjotaan ensikolle silloin kun tavoitellaan kiimaantuloa, 6,5 - 7 kk ikäisenä. Karju on tehokkain kiimakierron laukaisija.
  • Tavoitteena voidaan pitää, että ensikko siemennetään aikaisintaan toiseen kiimaan, mieluiten kolmanteen.
  • Ensikon tavoitepaino siemennettäessä on vähintään 150 kg ja ikä vähintään 7,5 - 8 kuukautta.
  • Ensikko hyötyy 10 päivää ennen siemennystä annettavasta kiihotusruokinnasta eli flushingista, jonka avulla lisätään irtoavien munasolujen määrää. Kiihotusruokintaan käytetään mahdollisimman energiapitoista rehua.
  • Seuraa eläinten kuntoa kasvatuksen aikana. (Kuntoluokitus)

Lue lisää:

Karjuporsaan ruokinta

Samankaltaista sisältöä