Olet täällä

Kananmunan koko ja kuoren laatu

Kananmunan koko

M- ja L-kokoluokan kananmunista maksetaan korkeampaa hintaa kuin S- tai XL-kokoluokan munista. Käytännössä ylisuurten munien määrä voi olla ongelma. Munan koon hillitseminen parantaa sekä tuotannon kannattavuutta että munan kuoren laatua.

Munan koon kasvu tuotantokauden edetessä on luonnollista, eikä sitä voi täydellisesti pysäyttää munintaprosenttia heikentämättä. On kuitenkin joitakin keinoja, joilla munan koon kasvua voidaan hillitä ja tuottaa suurempi osuus sopivan kokoisia kananmunia.

Keinot munan koon hillitsemiseksi:

  • 1. Muninnan aikaistaminen kahdella viikolla pienentää munanpainoa keskimäärin 0,5 - 0,8 grammaa koko tuotantokaudella. Munamassa/kana pysyy suurin piirtein samana.
  • 2. Kanan tulee olla ihannepainoinen muninnan alkaessa. Ylipainoiset kanat tuottavat isompia munia koko tuotantokauden ajan.
  • 3. Ruokintakertojen lisääminen nostaa munan painoa. Muninnan huipun saavuttamisen jälkeen ruokintakertojen määrää voikin todennäköisesti vähentää. Aamuruokinnasta ei kuitenkaan pidä tinkiä, samoin illalla ennen valojen sammumista kanoilla tulee olla rehua saatavilla kahden kolmen tunnin ajan. Ruokintakourut syötetään tyhjiksi kerran viikossa.
  • 4. Kanalan lämpötila vaikuttaa munan painoon. Rehunkulutus alenee 1,3 g/kana/päivä, kun lämpötila nousee 17 oC:sta 24 oC:een. Samalla myös munan koko pienenee. Lämpötilan noustessa hellelukemiin riski tuotannonkin alenemiseen kasvaa.
  • 5. Noudata kasvattajan antamia ohjeita valo-ohjelmasta!
  • 6. Monivaiheruokinnalla, jossa otetaan huomioon kanan tuotantokauden ravintoaineiden tarpeessa tapahtuvat muutokset, voidaan hillitä munan koon kasvua. Esimerkkinä tästä on Suomen Rehun tasaenergia ruokinta.
  • 7.Kokoon vaikuttaminen pitää aloittaa jo ennen kuin ongelma on käsillä. Esimerkiksi tiiviste-viljaruokinnalla, tiivisteen käyttömäärää voi alentaa pikkuhiljaa, esim. 0,5 % viikossa jo ennen 52 viikon ikää, jos munankoko näyttää kasvavan nopeammin kuin jalostajan suositus. Täysrehuohjelmassa noudatetaan suositeltuja rehunvaihtoajankohtia.


Vain vahvakuorinen muna kestää

Munan koon ohella taloudellisesti merkittävimpiä munan laatuominaisuuksia on kuoren kestävyys. Munankuoren tulee kestää ehjänä koko markkinointiketjun läpi kanalasta kuluttajalle. Vahva munankuori on paras suoja säröjä ja halkeamia vastaan.
 

 

Munankuoren rakenne

Munankuori koostuu pääosin kalsiumpilareista, jotka ovat kalsiumkarbonaattia, lisäksi pilarikerroksen sisäpuolella on kaksi kalvokerrosta, ulompi ja sisempi kuorikalvo. Munankuoren päällä on ohut kalvokerros, kutikula. Kalsiumpilareiden välissä on aukkoja, jotka mahdollistavat untuvikkojen kehityksen kannalta elintärkeän kaasunvaihdon. Pilarikerroksessa on noin kaksi prosenttia orgaanista ainetta (mm. proteiineja eli valkuaisaineita) ja pieni määrä magnesiumia ja fosforia. Munankuoren kestävyyteen vaikuttavat kuoren paksuus, ilmahuokosten lukumäärä, kuoren proteiiniverkon rakenne, kuorikalvot ja munan muoto. Kanan vanhetessa munan paino kasvaa, mutta kuoren paino ei nouse samassa suhteessa. Näin ollen riski munien rikkoutumiseen kasvaa.

 

 

Tavoitteena vahva munakuori 

Luuston kalsium
Rehujen kalsium

Koetuloksia

Punaheltta-rehut

Munankuoren kalsiumin lähteinä ovat rehun sisältämä kalsium ja toisaalta luuston kalsium. Yhden munankuoren muodostamiseen kana tarvitsee noin kaksi grammaa kalsiumia munan koosta riippuen.

Luuston kalsium

Kalsiumin riittävyyden varmistamiseksi kanojen lähestyessä sukukypsyyttä niiden luiden kalsiumvarastot kasvavat estrogeenihormonin vaikutuksesta. Varastot sijaitsevat lähinnä pitkien luiden ytimessä, kuten jaloissa. Tämä varastokalsium on helposti liikutettavassa muodossa olevaa kalsiumfosfaattia. Veren kalsiumpitoisuuden alentuessa munankuoren muodostuksen aikaan kana pystyy nopeasti ottamaan tätä varastokalsiumia munankuorta varten.

Kana pyrkii pitämään tämän helppokäyttöisen varastokalsiumin määrän vakiona luustossa, jopa rakenteellisten luiden kustannuksella. Tästä syystä liian vähäinen kalsiumin saanti rehuista huonontaa sekä munankuorta että kanojen luuston kuntoa.

Fosforia ei suoranaisesti tarvita munankuoren rakentamiseen, mutta välillisesti se on tärkeää luuston kalsiumvarastojen täydentämisessä. Jos rehun fosforipitoisuus on liian alhainen, luiden kalsiumvarastot eivät pysty uusiutumaan ja tilanne voi johtaa kanan luuston ja samalla myös munankuoren heikkenemiseen.

Hyvän munankuoren muodostamiseen tarvitaan myös D-vitamiinia, sillä se on kalsiumin imeytymisen kannalta välttämätön aine.

Runsaasti kalsiumia rehuista

Kanat tulisi siirtää riittävän ajoissa runsaasti kalsiumia sisältävälle munintarehulle. Parvessa on aina muita aikaisemmin munintansa aloittavia lintuja. Jos niitä tällöin ruokitaan vähäkalsiumisella kasvatusrehulla, niiden kalsiumvarastot riittävät vain pariin kolmeen munaan. Tämän jälkeen ne lopettavat munintansa tai vaihtoehtoisesti yrittävät ottaa luustosta kalsiumia. Seurauksena saattaa olla "häkkiväsymys" eli kalsiumin puutoksesta johtuva halvauksen kaltainen sairaustila. Kalsiuminpuutostilanteessa kanan munintasyklien pituudet jäävät normaalia lyhyemmiksi. Tavallisestihan kana huippumuninnan aikaan pystyy munimaan jopa 30 - 40 munaa peräkkäisinä päivinä ennen lepoa.

Kokeiden mukaan kalsiumin imeytyminen paranee, kun rehun kalsiumpitoisuus alenee. Eli käytettäessä matalakalsiumista rehua tuotantokauden alussa, kanaa voidaan ikäänkuin "opettaa" tehostamaan kalsiumin imeytymistä. Kalsiumin hyväksikäyttö ei kuitenkaan muutu samassa suhteessa.

Esimerkiksi: Jos kanan rehunkulutus on 100 g/pv ja
1) rehun kalsiumpitoisuus on 3,0 %, siitä pidättyy lintuun noin 55 % eli 1,65 g/pv.
2) rehun kalsiumpitoisuus on 3,8 %, siitä pidättyy lintuun noin 52 % eli 1,98 g/pv.
Pidättyneen kalsiumin lisäys on 20 %. Suurin piirtein munan kuoren muodostukseen kaikenkaikkiaan tarvittava määrä.

Kotimaiset koetulokset

Maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla Prof. Tuomo Kiiskinen on tehnyt kaksi koetta rehun kalsiumtason vaikutuksista kuoren kestävyyteen.

Ensimmäisessä kokeessa oli kolme ryhmää, jokaisessa kaksi kalsiumtasoa ja toisessa kokeessa kaksi koeryhmää, kummassakin kolme kalsiumtasoa.

Kokeiden tulosten mukaan rehujen korkea kalsiumtaso munintakauden alusta lähtien vaikuttaa positiivisesti kuoren ominaispainoon, kestävyyteen ja kuoriprosenttiin. Rehun korkea kalsiumtaso vaikutti positiivisesti myös rehun hyväksikäyttöön. Kokeiden tulokset kuviosta: kananmunan kuori

Rehun korkea kalsiumpitoisuus munintakauden alusta alkaen parantaa tuotantotuloksia ja munankuoren laatua (Kiiskinen 1998a).

Kalsiumia 2.5/3.0 3/3.5 3.5/4.0
Muninta-% 88.7 89.3 89.3
Rehunkul. g/kana/pv 116 116 113
Rehua kg/munakilo 2.23 2.19 2.14
Kuoren ominaispaino 1.0863 1.0877 1.0881
Kestävyys 3.34 3.45 3.48
Kuori-% 10.3 10.44 10.49

Rehun korkea kalsiumpitoisuus munintakauden alusta alkaen parantaa tuotantotuloksia ja munankuoren laatua (Kiiskinen 1998b).

Kalsiumia 3/3.5/4.0 3.5/4.0/4.5
Muninta-% 87.1 88.4 o
Rehua kg/munakilo 2.30 2.27 o
Kuoren laatu    
Ominaispaino 1.0856 1.0864
Kuoren kestävyys 3.50 3.55*
Kuori-% 10.49 10.59*

Tilastoll. merkitsevyys: O p<10%, * p<5%.

Samankaltaista sisältöä