Olet täällä

Energian merkitys kotoisissa seoksissa

Energian saannin merkitys kotoisissa seoksissa

Eläinten kohdalla puhutaan usein ravintoaineiltaan tasapainoisesta rehusta. Kanoilla tätä tasapainoa horjuttaa kuitenkin usein energian saanti. Valkuaisaineiden ja aminohappojen saanti on kriittinen piste ruokinnassa, mutta niiden tarpeen täyttäminen on kuitenkin suhteellisen helppoa jo pienellä rehunkulutuksella. Toisin on energian kanssa, jonka kulutusta säätelee kanan oma, tarkka tarve.

Onkin vaikea saada kana syömään enemmän kuin sen tarve on. Tasapaino pysyy, koska linnut lisäävät rehunkulutustaan samalla, kun rehun energiapitoisuus alenee. Ongelmaksi muodostuu etenkin alkumuninnan vaihe. Alhaisilla rehun energiapitoisuuksilla linnun syöntikyky ei ole enää riittävä täyttämään sen tarvetta. Siksi alkumuninnassa käytettävän rehun energiapitoisuuteen pitää kiinnittää huomiota, myös kotoisissa tiiviste-viljaseoksissa.

Mihin energiaa tarvitaan?

 
Kanan energiantarve koostuu perusaineenvaihduntaan, liikkumiseen, kasvuun ja munantuotantoon tarvittavasta energiasta.

Lämpötilan ja höyhenpuvun kunnon lisäksi energian tarpeeseen vaikuttaa myös tuotantomuoto. Lattiakanat ovat 30 - 40% aktiivisempia. Jos tuotostaso on sama kuin häkkikanoilla, voidaan aktiivisuuden sanoa lisäävän lattiakanan energiantarvetta noin 5 %. Normaalilla tiivisteviljaseoksella, jonka energiapitoisuus jää usein noin 10,1-10,3 MJ/kg, se tarkoittaa yli 120 gr:n päiväsyöntiä energiatarpeen saavuttamiseksi.

Verrattaessa tällaista seosta energiapitoisimpiin täysrehuihin, täytyy kanan syödä noin 20 grammaa enemmän päivässä saadakseen saman päivittäisen energiamäärän.

Taulukossa 1 on esitetty kanan päivittäinen teoreettiinen energiatarve ja tämän täyttämiseksi tarvittava rehunkulutus energiapitoisuuksiltaan erilaisilla rehuilla. Jotta kotoisella seoksella päästään tavoiteltuihin tuotantotuloksiin, täytyy rehun energiapitoisuuden lisäksi päivittäiseen syöntimäärään kiinnittää huomiota.

Taulukko 1. Teoreettinen kanan päivitäinen energiatarve (kcal ME/lintu) sekä sen täyttämiseksi tarvittava syöntimäärä (gr/päivä/kana) eri energiapitoisilla rehuilla (mukaeltu Leeson, S. 2001 mukaan).

Ikä vk

Tarve ylläpitoon

+ 20% aktiivisuuteen

Tarve kasvuun

Tarve munan-
tuotantoon

Tarve
yhteensä

MULTI-PH
11,5 MJ/kg

KOTOINEN
SEOS
11 MJ/kg

KOTOINEN
SEOS
10,3 MJ/kg

16

111

133

43.7

-

177

64

67

71

17

114

137

43.7

-

181

66

69

73

18

118

142

43.7

-

186

67

70

75

19

122

146

43.7

-

190

69

72

77

20

125

150

43.7

5.0

199

72

75

80

21

129

155

43.7

10.0

209

75

79

84

22

132

158

43.7

24.0

227

82

86

92

23

136

163

43.7

42.6

250

91

95

101

24

139

167

43.7

60.9

272

98

102

109

25

141

169

43.7

77.8

291

105

109.5

117

26

142

170

21.9

84.9

277

100

105

112

27

146

175

21.9

87.1

284

103

108

115

28

147

176

21.9

88.6

286

104

109

116

29

149

179

21.9

89.6

291

106

110

118

30

150

180

21.9

90.7

293

106.5

111

119

Vajetta energian saannista?

Energiapitoisuutta 10,8 MJ/kg voidaan pitää rajana, jolloin kanalla on normaaliolosuhteissa vaikeuksia lisätä rehunkulutustaan tarpeeksi saadakseen riittävästi energiaa kasvuun ja munantuotokseen. Tällaista rehua kana syö vielä enemmän, mutta energian saanti on riittämätöntä tarpeeseen nähden.

Kun energian saanti jää ylläpitotarpeen alapuolelle alkaa laihtuminen käyttämällä ruumiin rasva- ja proteiinivarastoja. Energiavaje näkyy ensimmäisenä kasvussa, munanpainossa ja tuotannossa, jotka kaikki jäävät tavoitellusta.

Kotoista ruokintaa käytettäessä pitää erityistä huomiota kiinnittää seoksen energiapitoisuuden täyttymiseen. Suomen Rehun Optimi-palvelussa huomioidaan kanan valkuaisen, aminohappojen, vitamiinien, kivennäisten ja hivenaineiden tarpeen lisäksi myös energiantarve.

Taulukko 2. Seostavoitteet häkkikanaloihin

 

Ikäviikot 16-36

Ikäviikot 37-54

Ikäviikosta 55 eteenpäin

Raakavalkuainen %

16.2

15.0

14.1

Kalsium %

3.7

3.8

3.9

AME MJ/kg

10.7

10.7

10.5

Taulukko 3. Seostavoitteet lattiakanaloihin
 
 

Ikäviikot 16-37

Ikäviikot 38-54

Ikäviikosta 55 eteenpäin

Raakavalkuainen %

16.5

15.5

14.5

Kalsium %

3.7

3.8

4.0

AME MJ/kg

10.7

10.7

10.7

Alkuun täysrehua

Täysrehun käyttö tuotantokauden alussa on turvallinen tapa saada aikaan hyvä alku. Täysrehun etuina ovat luotettavuus, toimintavarmuus ja helppous. Seoksessa on samalla korkea energiapitoisuus sekä muut tarvittavat ravintoainepitoisuudet. Täysrehun käyttö alkumuninnassa on pieni satsaus koko parttian onnistumisesta.

Vaikka kotoinen seos saadaan ravintoarvollisesti lähelle vastaamaan täysrehun arvoja, on loppuseoksen tasaisuuteen kiinnitettävä huomiota ja energiatavoitteet jäävät usein saavuttamatta.

Lue lisää: Suomen Rehun tiivisteet muniville kanoille

Rehun olomuoto

Kana säätelee syöntiään tehokkaasti rehun energiapitoisuuden perusteella ja syö runsaammin rehua, jonka energiapitoisuus on niukempi. Jos rehu sisältää erityisen niukasti energiaa, on mahdollista, että kana ei pysty syömään riittävästi rehua ja energian saanti jää vajavaiseksi.

Rehun olomuodolla (rakeinen/jauheinen) on myös suuri vaikutus rehun syöntiin, jolloin jauheista rehua kuluu vähemmän. Kotisekoituksissa rakeistus ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan rehu saattaa olla olomuodoltaan hyvinkin jauheista.

Pienen syöntimäärän kautta muodostuva energiavajaus vaikuttaa myös kanan kasvuun ja munintaan. Vaikka jauheisen rehun saantia kompensoidaan syönnillä, saattaa valkuaisen ja energian saanti kuitenkin jäädä jauheisella olomuodolla pienemmäksi kuin karkeammalla rehulla.

Samankaltaista sisältöä