Olet täällä

Kalkkitäydennys

Kalkkitäydennys seokseen tilalla

Jotta seoksesta tulisi kanalle sopiva, on siihen lisättävä kalkkia. Jos kana on pidempiaikaisesti ilman riittävää kalkkilähdettä rehussa, on tulokset havaittavissa ensin heikentyneenä munankuoren laatuna ja pitkällä tähtäimellä heikentyneenä luuston kuntona.

Seossuosituksen mukaisia kalkkimääriä on hyvä noudattaa. Jos kalkkia lisätään enemmän kuin suosituksessa on, heikentää se rehun maittavuutta ja laskee myös seoksen ravintoaine- ja etenkin energia-arvoa.

Pyrittäessä vaikuttamaan kananmunan kuoren laatuun on kalkin partikkelikoko yksi oleellinen tekijä. Kalkki saisikin olla olomuodoltaan mahdollisimman karkeaa ja isokokoista, jolloin sen sulavuus kanan ruuansulatuselimistössä on hitaampaa. Näin kana saa pitempiaikaisen kalkkilähteen käytettäväksi yöaikana kuoren muodostukseen.

Jos seos jauhatetaan hienoksi kun kalkki on mukana, ei karkealla kalkkilähteellä ole merkitystä. Kalkki olisi hyvä lisätä seokseen jauhatuksen jälkeen ja sekoittaa se hyvin muun seoksen kanssa. Kana pystyy erottelemaan kalkin ja syömään sen silloin kun siihen on tarvetta. Kana siis pystyy ylläpitämään optimaalista kalsium tasapainoa itsekin.

Kanan kalsiumin tarve on melko alhainen, paitsi sinä ajankohtana, kun munan muodostus tapahtuu. Kalkin kulkevuus ruokintalaitteissa ja etenkin seoksen pysyminen tasaisena voivat kuitenkin olla ongelma. Raskaammat kalkkipartikkelit voivat lajittua siilon pohjalle tai ruokintakourussa. Isot kalkkipartikkelit myös voivat kuluttaa laitteistoa.

Jos rehujen sekoitus- ja siirtovaiheessa on lajittumisen mahdollisuus, on jauhemainen ruokintakalkki parempi vaihtoehto. Kana tarvitsee karkean kalkin lisäksi myös nopeasti käyttöön tulevaa kalkkia, joka on tällöin olomuodoltaan hienompaa.

Paras tilanne olisi, jos tilalla pystyttäisiin käyttämään useampia kalkkilaatuja seoksessa. Tällöin hienompaa kalkkia (ruokintakalkki) voisi olla 1/3 kalkkimäärästä ja karkeampaa kalkkia 2/3 (poikas- ja/tai kanakalkki). Tilalla lisättävän kalkin kautta voidaan eri kalkkilaatuja käyttää tehokkaasti hyödyksi ja muutella niitä tarpeen mukaan.

Jos käytetään pelkkää kanakalkkia, on vaarana, että ruokintaketjun alkupään kanat nokkivat kalkista suurimman osan. Tällöin ainakin rehuketjun on käytävä hyvin nopeaan tai sitten valot on sammutettava ruokintaketjun käynnin ajaksi. Kalkin saamiseksi kanalle juuri silloin kuin se sitä eniten tarvitsee, voidaan tilalla käyttää yöruokintaa (tarvittaessa joidaan ottaa yksi päiväruokinta pois).

Kuoren laadun parantamiseksi loppumuninnassa voidaan tilalla käyttää myös monivitamiinivalmisteita kuuriluontoisesti. Positiivisia tilakokemuksia on myös saatu Fosfori Hertan lisäämisestä seokseen 0.05% (5 gr/kg).

Erilaiset kalkkilähteet

Eri kalkkilähteissä on kalsiumia noin 36-38 %. Tämä on hyvä pitää mielessä arvioitaessa tiiviste-viljaseoksessa käytettävää kalkkimäärää. Kokonaiskalsium määrää laskettaessa mukaan otetaan myös tiivisteestä tuleva kalkkimäärä. Kanojen kalsiumintarve on hyvä tyydyttää joko jauheisella ruokintakalkilla (keskimääräinen partikkelikoko 0,5 mm ja hienompi), raemaisella poikaskalkilla (keskimääräinen partikkelikoko 3,15 mm ja hienompi) tai karkeammalla kanakalkilla.

Syksyllä 2002 tekemässämme tilakyselyssä kartoitimme myös tiloilla käytettyjä kalkkilaatuja. Tästä tuli esille se, että markkinoilla olevia kalkkilaatuja käytettiin seoksissa sekä yksittäin että sekoituksina. Yleisin yksittäin käytetty kalkkilaatu oli ehdottomasti poikaskalkki. Mutta myös kana- ja ruokintakalkkia käytettiin seoksissa ainoina kalkkilähteinä.

Kalkkisekoituksista yleisin oli kana- ja poikaskalkin sekoitus, toisena ruokinta- ja poikaskalkin sekoitus ja kolmantena kana- ja ruokintakalkin sekoitus. Muutamalla tilalla käytettiin kaikkia kolmea kalkkilaatua sekaisin.

Samankaltaista sisältöä