Olet täällä

Seostarkkuus

Edustava viljanäyte

Jos olet aloittamassa uuden viljaerän käyttöä, josta sinulla ei ole tuloksia esim. ostaessasi viljaa, kannattaa siitä aina teettää vilja-analyysi ja ruokintasuositus. Mitä tarkemmin pystyt erottelemaan käyttöön tulevat viljasi, eli tiedät mahdollisimman tarkasti millaista viljaa on milloinkin käytössä, sitä paremmin pystyt tarkentamaan ja mukauttamaan ruokintaa kanojen tarpeita vastaaviksi.

Etenkin muninnan alkuvaiheessa on tärkeää saada seoksesta mahdollisimman tarkka, eli tähdätään korkeaan valkuais- ja energiapitoisuuteen, ilman tiivisteen yli- tai alimäärää. Pääsääntönä viljanäytteen lähettämisessä on, että näyte on mahdollisimman edustava. Vuosittain viljan laatu vaihtelee aina jonkin verran eikä edellisen vuoden ruokintasuosituksia kannata siksi käyttää.

On tärkeää tuntea vuosittain käytettävän viljan laatu. Pystyt paremmin valitsemaan oikean tiivisteen täydentämään viljaasi. Lisäohjeita viljanäytteiden ottamisesta ja lähettämisestä sekä tarvittavan yhteystietolomakkeen saat Optimi-palvelusta (palvelun käyttö edellyttää Farmitin klubijäsenyyttä).

Tavoitteena tarkka ja tasainen seos

Kotoisia seoksia tehtäessä huomiota on syytä kiinnittää myös seostarkkuuteen ja loppuseoksen laatuun. Viljaerien vaihtelun hallinta ja myllytyksen onnistuminen ovat tällöin ratkaisevassa merkityksessä.

Vaikka seossuosituksen perusteella tähdätään arvoiltaan tietynlaiseen loppuseokseen, lopputulos ei kuitenkaan ole aina tavoitteen mukainen. Myllytyksen jälkeen seoksen koostumus voi heitellä suurestikin tavoitellusta (Taulukko 1). Tällä on oma vaikutuksensa kanan syöntiin, munintaan ja munan laatuun. Myllytyksessä käytettävät laitteet ja sekoitusaika ja raaka-aineiden sekoitusjärjestys ovat tärkeässä asemassa. Taulukko 1. Esimerkki loppuseosten vaihtelusta loppumuninnassa

 

Tavoite

Myllytys 1

Myllytys 2

Kosteus %

11-12

10,3

11

Valkuainen %

15

13,5

12,5

Tuhka %

13

16,3

21,6

Syksyllä 2002 tekemästämme kyselystä kotoista ruokintaa käyttäville tiloille selvisi, että seoksen myllytyskarkeus vaihtelee paljon tiloittain. Hajonta jauhatuskarkeuksissa oli 0,5 mm seulasta ei seulaa ollenkaan-myllytyksiin. Eniten tähän kyselyyn vastanneista tiloista ilmoitti käyttävänsä 6 mm seulaa. Toinen huippu oli 10-12 mm seulaa käyttävilla tiloilla.

Tilalla käytettävä jauhatuskarkeus on riippuvainen myllytyslaitteistosta ja ruokintalaiteista. Pääsääntönä kuitenkin se, että jauhatettu seos ei saa olla liian hienoa. Tällöin kanalla on vaikeuksia syödä riittävää määrää rehua täyttääkseen energian tarpeensa, kanan ruuansulatuselimistö, joka on tarkoitettu rehun hienonnukseen ei saa tarpeeksi "työtä" ja erilaisten kalkkilähteiden käyttö on turhaa, jos ne rikkoontuvat kuitenkin myllytyksen aikana.

Samankaltaista sisältöä