Olet täällä

Sikatilan tuotantoympäristö

Eläinsuojelulaki määrää eläintenpidolle asetettavat minimivaatimukset, mutta niiden avulla ei päästä tuotannollisesti parhaaseen tulokseen. Esimerkiksi Atria Laatulihassa pinta-alavaatimus lihasialle on 0,9 neliötä/sika, kun taas eläinsuojelulaissa vastaava ala on vain 0,65 neliötä/sika. Suomessa ei kuitenkaan kasvateta lihasikoja näin ahtaasti ollenkaan. Vuonna 2010 voimaan tulleet investointitukisäädökset edellyttävät 0,9-1,0 neliötä/sika riippuen eläimen painosta.

1. Hännänpurenta

Sikojen käytöshäiriöistä hännänpurenta lienee kaikkein tavallisin. Yksinkertaista selitystä sille, miksi hännänpurenta yht'äkkiä leviää, ei ole. Selvää kuitenkin on, että se on intensiivisen kasvatuksen mukanaan tuoma ongelma. Hännänpurennan lisäksi saattaa esiintyä myös kylkien ja korvien pureskelua.

Tilakohtaisesti hännänpurennalle on löydetty useita riskitekijöitä. Tärkeimpiä syitä ovat liian suuri eläintiheys, puutteellinen ilmastointi ja kuivituksen puute. Myös ruokintalaitteiden toimintahäiriöt, veden puute, veto ja melu altistavat häiriölle.

Mitä suurempi osa karsinasta on ritilää, sen suurempi on riski hännänpurennalle. Myös suuri ryhmäkoko on riskitekijä. Ruokintamenetelmä voi myös olla ratkaiseva tekijä: automaatit, joilla kaikki eivät voi syödä yhtaikaa altistavat hännänpurennalle. Ruokintakourun pituus on myös oleellinen asia. Kaikkien on mahduttavat yhtäaikaa syömään.

Hännänpurentaan pitää puuttua mahdollisimman nopeasti, ettei tapa pääse karsinassa leviämään. Tärkeää on löytää purija. Se on useimmiten imisä porsas, joka on jäänyt kasvusta muista jälkeen. Purija siirretään erilliseen karsinaan. Karsinaan annetaan runsaasti kuivikkeita, oksia tai muuta pureskeltavaa. Juomanippojen toimivuus, rehun laatu ja ilmastoinnin säädöt on myös hyvä tarkistaa tässä yhteydessä.

Tuotanto-olosuhteissa sika tottuu syömään myös vuorotellen, mutta vähiten ongelmia tulee, kun kaikki mahtuvat yhtaikaa syömään. Silloin on ehdottoman tärkeää, että kaukalotilaa on riittävästi. Lihasikalassa sopiva kaukalomitta on vähintään 32 cm/ sika. Liian niukka kaukalotila altistaa hännänpurennalle ja aiheuttaa myös epätasaista kasvua.

Katso myös:

2. Sikojen pidolle asettavat eläinsuojeluvaatimukset

Sian juotto ja ruokinta
Sialle annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Siat on ruokittava vähintään kerran päivässä. Jos sikoja pidetään ryhmässä ja rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, eikä käytössä ole automaattista ruokintalaitetta, ryhmän kaikkien sikojen on voitava ruokinta-aikana syödä yhtäaikaa. Nykyisten investointitukisäädösten mukaan ruokintakaukalon pituuden sikaa kohden on oltava alle 25 kg:n painoiselle sialle vähintään 18 cm, yli 25 kg:n mutta alle 40 kg:n painoiselle sialle vähintään 25 cm, 41-94 kiloiselle vähintään 30 cm ja tästä suuremmille vähintään 32-35 cm lopullisesta painosta riippuen. Yli kahden viikon ikäisten pikkuporsaiden saatavilla on oltava riittävästi puhdasta vettä tai muuta sopivaa nestettä.

3. Ilmanlaadun suositusarvot eläinsuojelulain mukaan

Eläinsuojan suhteellinen ilmankosteus on 50-80 %, eikä ilman virtausnopeus sikojen korkeudella ylitä 0,2 m/s.

Eläinsuojan ilman haitalliset kaasut ja epäpuhtaudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja:

ammoniakki 10 ppm*
hiilidioksidi 3000 ppm*
hiilimonoksidi 10 ppm*
rikkivety 0,5 ppm*
orgaaninen pöly 10 mg/m 3

 

4. Lihasikojen ja siitossikojen ryhmäkarsinan mitoitukset AtriaSika -laatulihaohjelman mukaan

Ryhmäkarsinassa sikaa kohden on tilaa oltava vähintään:

Sian keskimääräinen paino/eläin (kg) Lattiapinta-ala (m2/eläin)

8 - 25

0,4

25-110

0,9

Kasvava siitoseläin

1,3

 

5. Tiineen emakon karsinan ja häkin mitoutussuositukset eläinsuojelulain mukaan

Tiineiden emakoiden ryhmäkarsinassa on ruokinta-alueen lisäksi makuutilaa emakkoa kohden vähintään 1,5 m2. Jos tiinettä emakkoa pidetään kääntymisen estävässä häkissä, häkin pituus on vähintään 2,3 m ja leveys vähintään 0,6 m silloin, kun ruokintakaukalo on häkin sisäpuolella. Jos ruokintakaukalo on häkin ulkopuolella, häkin pituus on vähintään 2,1 m ja leveys vähintään 0,6 m.

6. Eläinsuojelulain säädöksiä porsituskarsinan ja porsitushäkin mitoutuksista

Porsituskarsinassa tai -häkissä emakon takana on oltava riittävästi vapaata tilaa porsimista varten. Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellainen, että emakko voi imettää pikkuporsaita vaikeuksitta, ja että pikkuporsaat pääsevät suojaan emakolta. Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtäaikaa makuulle. Lisäksi pikku- porsaille on tarvittaessa oltava asianmukainen lämmitin. Emakko voi kääntyä porsituskarsinassa esteettä ympäri. Porsituskarsinan lattia on kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu. Ennen porsimista emakolle annetaan sopivaa materiaalia pesän rakentamista varten. Jos porsivaa emakkoa pidetään kääntymisen estävässä porsitushäkissä, emakon porsitushäkin pituus on vähintään 2,4 m, leveys vähintään 0,85 m häkin alimman pitkittäisputken kohdalta mitattuna ja häkin korkeus on vähintään 0,9 m. Lisäksi häkin takana on vähintään 0,3 m vapaata tilaa.

7. Sikalan suosituslämpötiloja

Sikalan suosituslämpötiloja
  Lämpötila oC
Astutusosasto 17-20
Joutilasosasto 17-20
Imettävät 17-20
Porsaat 30-32
Vieroitetut porsaat 28

 

Mitattu lämpötila karsinassa + ____C

Ilmavirtaus (m/s) - ___C

Lattiamateriaali - ___C

Betoni -4 C, Teräs -5,5 C, Puu 0Co, Muovi + 0,5 C    

Kuivikkeiden käyttö + ___C

5-7 cm olkea +5 C    

SITU   ____C

Samankaltaista sisältöä