Ruuansulatuksen tehokkuus
Rehun happamuuden säätely Rehun happamuuden alentaminen on keino huonontaa haitallisten bakteereiden elämisen mahdollisuuksia, sillä ne eivät viihdy happamissa oloissa. Rehun happamuuden vaikutukset sialla: Mahalaukun ja suoliston pH laskee, jolloin bakteerien kasvu rajoittuu. Valkuaisen sulavuus paranee, jolloin sulamatonta valkuaista ajautuu vähemmän bakteerien ravinnoksi. Rehuhygieni
Rehun happamuuden säätely
Rehun happamuuden alentaminen on keino huonontaa haitallisten bakteereiden elämisen mahdollisuuksia, sillä ne eivät viihdy happamissa oloissa.
Rehun happamuuden vaikutukset sialla:
- Mahalaukun ja suoliston pH laskee, jolloin bakteerien kasvu rajoittuu.
- Valkuaisen sulavuus paranee, jolloin sulamatonta valkuaista ajautuu vähemmän bakteerien ravinnoksi.
- Rehuhygienia paranee, kun mikrobien kasvu rehussa vähenee.
- Liemiruokinnassa ruokinnan toimivuus ja hygieenisyys paranevat.
- Happo tuhoaa haitallisten bakteerien solurakenteita.
Raaka-ainevalinnoilla voi säädellä happamuutta
Rehun pH:ta voi alentaa hapottamisen lisäksi myös raaka-ainevalinnoilla. Alentamalla rehun valkuais- ja kivennäispitoisuuksia voidaan selvästi vähentää rehun puskurikapasiteettia eli sitä, kuinka paljon suolahappoa mahalaukussa tarvitaan alentamaan rehun pH optimaaliselle tasolle. Alhainen puskurikapasiteetti on eduksi ripulin ehkäisyssä.
Entsyymien hyödyt syntyvät kuidun pilkkomisesta
Rehuentsyymit pilkkovat eläimelle sulamattomia tai haitallisia aineita. Pilkkomalla rehun liukoista kuitua entsyymit alentavat suolen sisällön viskositeettia. Tämä parantaa ravintoaineiden imeytymistä ja lisää rehun kulkunopeutta. Samalla ne vapauttavat arvokkaita ravintoaineita "kuitujen sisältä" eläimen käyttöön.
Vaikutukset:
1)Porsaiden kasvu ja rehuhyötysuhde paranevat. Entsyymit parantavat rehujen sulavuutta 5-10 % sian iästä riippuen, jolloin energian ja valkuaisen hyväksikäyttö tehostuu.
Keskimäärin Porzyme-entsyymit ovat parantaneet porsaiden kasvua ja rehuhyötysuhdetta 5 %. Lihasioilla kasvu on tehostunut 2 % ja rehuhyötysuhde 5 %.
Porzyme-entsyymin vaikutus sikojen (11-30 kg) kasvuun, rehun hyväksikäyttöön ja antibioottihoitoihin, koeyhteenveto | ||||
Lisäkasvu g/pv |
Rehua kg/kg |
Antibioottihoidot | ||
Koe 1. | Kontrolli | 382 | 1,91 | 17 |
Entsyymi | 436 | 1,62 | 6 | |
Koe 2. | Kontrolli | 597 | 1,61 | 5 |
Entsyymi | 624 | 1,58 | 0 | |
Koe 3. | Kontrolli | 406 | 1,80 | 24 |
Entsyymi | 450 | 1,63 | 11 |
2) Liha-% paranee ravinteiden tehostuneen hyväksikäytön ansiosta.
3) Ympäristö kuormittuu vähemmän. Rehun sulavuuden parantuessa lantaa ja virtsaa syntyy vähemmän.
Entsyymilisäyksen vaikutus sulavuuteen ja lantamäärään porsailla (Inborr 1992) |
|||
Kontrolli | +Porzyme Entsyymit | Ero | |
Ka:n sulavuus % | 88,0 | 91,6 | |
Sonnan ka:ta kg | 0,302 | 0,196 | -35 % |
Sonnan ka-% | 27,8 | 29,6 | |
Lantaa, kg | 1,09 | 0,66 | -39 % |
Parempi valkuaisen hyväksikäyttö pienentää lannan ja virtsan kautta ympäristöön siirtyvän typen määrää.
Entsyymilisäyksen vaikutus typen pidättymiseen (g/pv) sioilla (Inborr 1992) |
|||
Elopaino, kg | Kontrolli | +Porzyme Entsyymit | Ero |
7-16 | 6,4 | 7,1 | + 11% |
8-20 | 3,3 | 3,9 | + 15% |
45-60 | 30,4 | 32,4 | + 8% |
45-60 | 21,8 | 23,0 | + 6% |
4) Ripuliriski pienenee, koska:
- Haitallisten bakteereiden kasvumahdollisuudet suolistossa huononevat, sillä entsyymit parantavat rehun sulavuutta, lisäävät sen kulkunopeutta ja alentavat viskositeettia. Kolibakteereiden määrä ohutsuolessa on vähäisempi.
- Rehun sulavuuden parantuessa sulamatonta rehua kulkeutuu vähemmän paksusuoleen -> ns. fermentatiivisen ripulin riski pienenee.
- Pilkkomalla kuitua entsyymit heikentävät Serpulina- bakteereiden kasvua paksusuolessa
- Alempi vedensidontakyky (kohta 5)
- Entsyymit vähensivät ripulia sekä porsailla että nuorilla lihasioilla (taulukko kolmesta kokeesta).
5)Toimivuus liemiruokkijoissa paranee. Entsyymien on havaittu vähentävän rehun vedensidontakykyä 20-30 %. Tämän ansiosta vesi imeytyy tehokkaammin ruoansulatuskanavasta ja sonnan kuiva-ainepitoisuus nousee. Vaikutus näkyy erityisesti rakeisilla ja expandoiduilla rehuilla. Liemiruokinnassa alentunut vedensidontakyky ja viskositeetti parantavat rehun liukenevuutta veteen ja pienentävät tarvittavaa vesi/kuiva-aine -suhdetta. Alentunut vedensidontakyky lisää rehun syöntiä sekä kuiva- että liemiruokinnalla.
Kommentit