Olet täällä

Sikalan kannattavuus

Voiko lihasikalan kannattavuutta parantaa?

Kate on tulojen ja kustannusten erotus. Tavoitteena on saada paras tuotto sijoitetuille panoksille. Parasta katetta ei saada, jos minimoidaan kustannukset, ja samanaikaisesti jää enemmän tuloja saamatta. Sekä tuloihin että kustannuksiin on voitava vaikuttaa. Lihasikalan kannattavuutta tarkasteltaessa tärkein mittari on kate/sikapaikka/v.

Kannattavuus rakentuu monista palasista

Lihasikapaikan kannattavuudessa on jopa kymmenkertainen ero parhaiten ja heikommin kannattavien välillä. Ohessa AtriaSika lihasikaparttioiden WinPig-tuotantotulosten hajonta vuonna 2009 heinäkuussa.

 

Heikoin 10%

Heikoin 30%

Keskiarvo

Paras 30%

Paras 10%

Lisäkasvu g/pv

829

844

880,7

919,3

928

Ruokintapv/sika

100

97,7

90,7

82,7

74

Lihaprosentti

59,9

59,2

59,7

60,3

60,7

Kuolleisuus %

3,8

2,9

1,6

0,5

0,3

Kärkiväliin %

54

65,3

78,4

90,0

93

Yli kärkiväin %

29

21,7

11,7

3,0

1

Alle kärkivälin %

20

13,3

7,1

3,0

2

Alle tukirajan %

1,5

1,1

0,6

0,2

0,0

Kokoruhohylkäykset %

0,9

0,7

0,3

0,0

0

Osaruhohylkäykset %

10,9

9,6

7,2

5,3

4,6

Vertaamalla oman lihasikalasi tunnuslukuja taulukkoon näet, miten lihasikakasvatuksesi on onnistunut verrattuna muihin lihasikaloihin ja missä ovat mahdolliset kehityskohteet. Jos sikalasi päiväkasvu on esim. 900 g/pv, silloin parttiasi päiväkasvu on korkeampi kuin 70 %:lla sikaloista.

 

Tulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin:

Moni asia vaikuttaa toinen toisiinsa. Osaa voidaan myös mitata. Mittareina ovat mm. hinnat, liha-%, rehuhyötysuhde, kasvunopeus, sairastavuus, kuolleisuus ja hylkäykset.

Sikapaikan kiertonopeus

Sikapaikan katteeseen vaikuttaa voimakkaimmin kiertonopeus. Mitä enemmän saadaan lihaa tuotettua sikapaikkaa kohti vuodessa, sitä parempi kate. Varsinkin lihan hinnan ollessa alimmillaan, kiertonopeus on ratkaiseva, koska tuet maksetaan eläintä kohti.

Kiertonopeus riippuu päiväkasvusta ja sikapaikkojen tyhjänäoloajasta. Keskimääräinen päiväkasvu on Suomessa n. 870 g/pv, mutta jotkut lihasikalat pääsevät jopa yli kilon päiväkasvuihin.

Sata grammaa päivässä heikompi kasvu (900g >>> 800g) lisää ruokintapäivien määrää 83 kilon teuraspainoa tavoiteltaessa noin 12 päivällä. Jokaisen lisäpäivän osalta sikapaikan kate heikkenee lisääntyneen rehukustannuksen ja sikalan hidastuneen kierron kautta noin eurolla päivässä. Sadan gramman päiväkasvun heikentyminen merkitsee sikapaikkaa kohti 10,5 euron katteen menetystä.

Päiväkasvun vaikutus sikapaikan katteeseen

Lihan hinta ja lihakkuus

Tuloihin vaikuttaa voimakkaimmin toki lihan hinta. Se määräytyy kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Hinnan lisäksi tuloihin vaikuttaa ruhosta saatavan lihan määrä ja ruhon laatu. Prosenttiyksikön muutos lihakkuudessa merkitsee noin 1,8 euron muutosta katteessa sikaa kohden.

 

Lihasikalan katteeseen vaikuttavia tekijöitä: porsas 27 kg, teuraspaino 85 kg, ry 0,17 €/kg
    Vaikutus €/sikaPaikka/vuosi
Lihakkuus 1 %-yks 6,0
Kuolleisuus 1 %-yks +-2,1
Porsaan hinta +-1 € +-3,5
Lihan hinta +-1 snt +-3,0
Rehuhyötysuhde +- 1 ry/kg +-5,1
Rehuyksikön hinta RHS 2,8 ry/kg -->230 ry +- 1 snt +-8,0
Kasvunopeus, rehuhyötysuhde (0,13) +100g/pv 10,5

Päiväkasvun noustessa 600 grammasta lähelle kiloa, lihaprosentti laskee n. 0,8 %-yksikköä. Päiväkasvua ei kuitenkaan kannata jarrutella lihaprosentin takia, sillä kiertonopeudella on huomattavasti suurempi merkitys sikapaikan katteeseen kuin lihaprosentilla.

Päiväkasvun vaikutus lihaprosenttiin

Lihaprosenttiin vaikuttaa merkittävästi enemmän teuraspaino; mitä suurempi sika, sitä heikompi lihaprosentti. Keskipainon noustessa lihaprosentin lasku on selvästi jyrkempää kuin päiväkasvun noustessa.

Keskipainon vaikutus lihaprosenttiin

Eläinaines vaikuttaa lihakkuuteen, mutta ruokinnallakin voidaan siihen vaikuttaa. Riittävän runsas eläimen tarpeiden mukainen ruokinta, jossa energia ja valkuainen ovat tasapainossa, antaa hyvän lihakkuuden. Täysrehuruokinnalla tasapainoinen ruokinta on helpoin toteuttaa.

Porsas ja rehut ovat tärkeimmät tuotantopanokset lihasian kasvatuksessa. Niistä syntyy yli 90 % muuttuvista kustannuksista. Sekä porsaiden että rehujen laatu vaikuttavat ratkaisevasti tuotannon tehokkuuteen ja siten myös tulokseen.

Terve porsas on tuottava

Terve porsas kasvaa hyvin ja käyttää rehunsa tehokkaasti. Terveysluokiteltujen porsaiden on raportoitu kasvavan lähes 50 -100 g/pv paremmin kuin muut porsaat. Nopea kasvu tarkoittaa useimmiten myös tehokasta rehunkäyttökykyä.

Heteroosi eli risteytyselinvoima lisää porsaiden elinvoimaisuutta. Tästä syystä kolmi-nelirotuporsaita (emä NM*Y tai RY*NM -risteytys ja isä H tai H*NM -risteytys) käytetään yhä enemmän lihantuotannossa. Kolmi-nelirotuporsaat ovat terveitä ja nopeakasvuisia, sekä niiden lihan laatu on mureaa ja maukasta.

Hyvällä eläinaineksella kuolleisuus on pienempi, hylkäyksiä vähemmän eikä tervettä eläintä tarvitse myöskään lääkitä. Kaikki vaikuttavat katetta parantavasti.

Painohajonta

Isännän ammattitaidolla sikojen myyntipainoa määritettäessä on suuri merkitys. Väärä myyntipaino saattaa pienentää tuloja sikaa kohden jopa useita kymppejä. Vaaka ja eläinten punnitukseen käytetty aika onkin monella tilalla ollut yksi kannattavimmista investoinneista.

Alle kärkivälin oleva teuraspaino heikentää katetta selvästi, mutta myös teuraspainon ylittäessä kärkivälin kate pienenee paitsi kilohinnan niin myös heikentyneen lihaprosentin ja rehuhyötysuhteen myötä.

Sikalan optimaalinen tyhjennysaika vaihtelee eri sikaloiden välillä. Jos osastokoko on suuri, päiväkasvu korkea ja kärkipainon saavuttamattomia sikoja on jäljellä alle 20% osaston sioista, kannattaa sikala tyhjentää ja ottaa uudet porsaat sisälle mahdollisimman nopeasti. Sikalassa, jossa osastokoko on 300 ja päiväkasvu noin 850 g/pvä, yksi ylimääräinen tyhjäpäivä maksaa 160 euroa vuodessa. Osastokoon ja päiväkasvun noustessa tyhjäpäivä maksaa vielä enemmän.

Oikealla rehulla potkua kasvuun

Rehustus vaikuttaa kasvunopeuteen, rehuhyötysuhteeseen, lihakkuuteen, eläinten terveyteen ja siten myös kuolleisuuteen, sairastuvuuteen ja välillisesti hylkäyksiin. Tilan kannalta tavoiteltavaa on tilan tuotantomenetelmiin soveltuvin, rehuyksikköhinnaltaan edullisin ruokintaratkaisu tuotantotuloksista tinkimättä. Parhaat ratkaisut vaihtelevat tiloittain.

Yhden sentin säästö rehuyksikköhinnassa parantaa lihasian katetta 2,3 eurolla rehustuksesta riippuen. Mikäli edullisemmalla rehulla rehuhyötysuhde kuitenkin heikkenee kaksi kymmenystä, kustannussäästö häviää. Jos samanaikaisesti kasvunopeus hidastuu, 'säästöstä' tulikin jo kalliimpi vaihtoehto.

Tunnetko rehustuksesi todellisen sisällön?

 Liian usein ruokitaan 'niin kuin aina ennenkin', eikä huomioida, että kotoisten rehujen laatu voi vaihdella huomattavastikin. Tiivisteen määrä seoksessa pitää perustua viljan laatuun. Liemiruokinnassa seoksen optimoinnin merkitys on vielä tärkeämpää. Optimoimalla seos eläimen tarpeita vastaavaksi saadaan paras tulos. Rehuteollisuus palvelee asiakkaitaan analysoimalla asiakkaiden kotoisissa seoksissaan käyttämiä viljoja. Analyysin lisäksi tila saa juuri omille viljoilleen optimoidun seossuosituksen. Analyysi ja suositus tehdään asiakkaille veloituksetta. Rahanarvoinen etu kannattaa käyttää hyväksi.

Tarkista ruokinta- ja rehunjakolaitteiden toiminta

Tiukan talouden aikana on erityisesti syytä kiinnittää huomiota ruokintalaitteiden toimintaan. Mitään rehua ei ole varaa haaskata. Toisaalta annostelulaitteiden epätarkkuus voi johtaa esimerkiksi riittämättömään tiivistemäärän seoksessa. Seurauksena on tuloksen heikkeneminen. Valkuaisyliruokinta taasen rasittaa eläintä, ympäristöä ja kukkaroa. Ruokintakauhankin sisältö on ajoittain syytä tarkistaa.

Kannattavuuden ruokinnallisia parantamiskeinoja

Kannattavuuden parantaminen on varmasti monella tilalla mahdollista. Mitään poppakonstia siihen ei kuitenkaan ole, vaan se rakentuu monista yksittäisistä edellä kuvattuihin seikkoihin vaikuttavista toimenpiteistä. Viimekädessä mahdollisuuksien hyödyntäminen riippuu aina yrittäjästä, hänen ratkaisuistaan ja osaamisestaan.

Rehustusvaihtoehdot

Samankaltaista sisältöä