Olet täällä

Karkearehu on tärkein seoksen raaka-aine

Seosruokinnassa voidaan käyttää karkearehuina kaikkia normaaleja karkearehuja: säilörehua, heinää, kokoviljasäilörehua, olkea.  Karkearehujen pitää olla hyvälaatuisia sekä ravitsemuksellisesti että hygienialtaan. Seosrehu ei tee huonosti säilyneestä säilörehusta hyvää! Karkearehujen laadun tietäminen on seosruokinnassa erityisen tärkeää. Analyysejä kannattaa teettää mahdollisimman kattavasti.

Karkearehu tuo ruokintaan rakennekuitua, joka varmistaa pötsin häiriöttömän toiminnan. Käytettävien karkearehujen laatu vaikuttaa tilalle hankittavaan seosrehutekniikkaan, erityisesti seosrehuvaunulta vaadittaviin silppuamisominaisuuksiin. Normaalin sulavuuden omaava säilörehu (D-arvo 660 - 680 g/kg ka) sisältää yleensä riittävästi rakenteellista kuitua, joten olkilisäystä normaaleilla käyttömäärillä ei tarvita. Hyvin varhain korjatun ja korkean sulavuuden omaavat säilörehut voivat sen sijaan vaatia olki- tai heinälisäyksen seokseen. Seosruokintatilalla kannattaakin korkean sulavuuden sijaan tavoitella optimaalisia säilörehun sulavuusarvoja (D-arvo tavoite 660 - 680 g/kg ka).

Nurmisäilörehu

Nurmisäilörehu kannattaa korjata sopivalla kasvuasteella ja myös seoksen ylihienontamista on tärkeää välttää. Jos ruokinnan kuitumäärä jää liian alhaiseksi, voidaan seosrehun joukkoon laittaa pieni määrä olkea.

Kokoviljasäilörehu

Kokoviljasäilörehu soveltuu myös seosruokintaan. Kokojyväviljasäilörehu tehdään taikinatuleentumisvaiheessa korjatusta viljasta ja mukaan silputaan koko kasvi (korsi + jyvät). Kokoviljasäilörerehuksi voidaan korjata esimerkiksi nurmen suojaviljakasvusto. Ohra on kokoviljasäilörehuna parhaiten sulavaa, mutta kokoviljasäilörehua voidaan tehdä myös kevätvehnä- ja kaurakasvustosta.

Kokojyväviljasäilörehun kuiva-ainesato kasvaa taikinatuleentumiseen saakka, jolloin myös säilöntäominaisuudet ovat parhaimmillaan. Sopiva ajankohta on ohralla 3-5 viikkoa, kevätvehnällä 4-6 viikkoa tähkälle tulon jälkeen. Kokoviljasäilörehu säilötään kuten nurmisäilörehu. Sen tiivistäminen voi olla hankalampaa ja myös multariski on suurempi. Siksi sängenpituudeksi suositellaan vähintään 10cm. Toisaalta viljojen suuri sokeri- ja tärkkelyspitoisuus sekä nurmeen verrattuna pieni valkuaispitoisuus helpottavat säilöntäprosessia.

Kokoviljasäilörehun sulavuus ja rehuarvo riippuvat kasvilajista, -lajikkeesta ja kasvuoloista sekä korren ja jyvän osuuksista. NDF-kuitupitoisuus vaihtelee yleensä 400-500 g/kg ka , tärkkelyspitoisuus 80-250 g/kg ka ja  sokeripitoisuus30-100 g/kg ka.

Kokoviljasäilörehua on suositeltavaa käyttää lypsylehmien ruokinnassa  20-50  % karkearehun määrästä riippuen sen  sulavuudesta. Se soveltuu ainoaksi karkearehuksi nuorkarjalle ja ummessaoleville.  

 

 

Samankaltaista sisältöä