29.04.10

Poikimahalvaus

Poikimahalvaus on aineenvaihduntahäiriö, jossa veren kalsiumpitoisuuden säätelytapahtumat eivät ehdi mukautua poikimisen jälkeiseen nopeaan kalsiumintarpeen kasvuun. Veren kalsiumpitoisuus laskee ja lihasten toiminta lamaantuu, jolloin lehmä halvaantuu. Tavallisesti eläin sairastuu juuri ennen poikimista tai parin poikimista seuraavan päivän aikana. Tavallisesti sairastujat ovat vähintään kolme kertaa poikineita. Aluksi eläin on vaisu ja syönti loppuu. Joillakin lehmillä havaitaan myös lyhyt jännittyneisyysvaihe. Seuraavassa vaiheessa lehmä ei enää pääse ylös.

Poikimahalvaus on aineenvaihduntahäiriö, jossa veren kalsiumpitoisuuden säätelytapahtumat eivät ehdi mukautua poikimisen jälkeiseen nopeaan kalsiumintarpeen kasvuun. Veren kalsiumpitoisuus laskee ja lihasten toiminta lamaantuu, jolloin lehmä halvaantuu. Tavallisesti eläin sairastuu juuri ennen poikimista tai parin poikimista seuraavan päivän aikana. Tavallisesti sairastujat ovat vähintään kolme kertaa poikineita.

Aluksi eläin on vaisu ja syönti loppuu. Joillakin lehmillä havaitaan myös lyhyt jännittyneisyysvaihe. Seuraavassa vaiheessa lehmä ei enää pääse ylös. Sairauden edetessä eläin makaa kyljellään. Hoitamattomana tauti aiheuttaa kuoleman noin vuorokaudessa.

Hoitona on suonensisäinen kalsiumruiske. Hoito toistetaan tarvittaessa noin 12 tunnin välein.

Ennaltaehkäisynä poikimahalvausriskiä voidaan pienentää antamalla lehmällä lisäkalsiumia poikimisen aikaan. Kalsiumin on oltava helposti imeytyvässä muodossa, ja nielemisongelmien estämiseksi kalsiumsuolat ovat geeli-, tahna- tai pillerimuodossa. Toinen vaihtoehto on valmentaa kalsiumaineenvaihduntaa tunnutusaikana elimistöä hapattavilla ns. anionisuoloilla. Näillä menetelmillä voidaan ehkäistä noin puolet tautitapauksista.

Nurmirehun korkea kaliumpitoisuus on merkittävä poikimahalvaukselle altistava tekijä. Nurmirehun kaliumpitoisuutta säädellään lannoituksella. Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa nurmille joudutaan levittämään suuria karjanlantamääriä. Mahdollisuuksien mukaan ummessa oleville lehmille pyritään varaamaan nurmirehuja, joissa kaliumia on vähän (alle 25 g/kg kuiva-ainetta).

Poikimahalvaus on tyypillisesti parhaassa tuotantoiässä olevien vastapoikineiden lehmien tauti. Joskus veren kalsiumpitoisuuden lasku sairastuttaa myös muita eläimiä. Ensikot ovat harvinaisia sairastujia, mutta vaihtoehto on pidettävä mielessä, jos ensikko on syömätön ja makaa. Korkeatuottoisen lehmän äkillinen syömättömyys milloin tahansa lypsykaudella voi romahduttaa kalsiumin imeytymisen suolistosta ja aiheuttaa halvausoireita.

Lue ruokinnallisesta ennaltaehkäisystä tältä sivulta.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja