29.04.10

Sorkkasairaudet

Valtaosa ontumista aiheuttavista jalkojen sairauksista löytyy sorkista. Osa sorkkasairauksista on tartunnallisia kuten sorkkavälin ajotulehdus, sorkkavälin ihotulehdus, sorkka-alueen ihotulehdus ja kantasyöpymä. Näissä sairaustiloissa löytyy aiheuttajabakteeri, mutta oleellista taudin synnylle ovat sorkan vastustuskykyä heikentävät olosuhteet kuten kosteus ja lannassa kahlaaminen. Näiden sairauksien merkitys on voimakkaasti lisääntynyt pihattojen myötä.

Valtaosa ontumista aiheuttavista jalkojen sairauksista löytyy sorkista. Osa sorkkasairauksista on tartunnallisia kuten sorkkavälin ajotulehdus, sorkkavälin ihotulehdus, sorkka-alueen ihotulehdus ja kantasyöpymä. Näissä sairaustiloissa löytyy aiheuttajabakteeri, mutta oleellista taudin synnylle ovat sorkan vastustuskykyä heikentävät olosuhteet kuten kosteus ja lannassa kahlaaminen. Näiden sairauksien merkitys on voimakkaasti lisääntynyt pihattojen myötä. Ajotulehduksen hoitoon tarvitaan antibiootteja, muista tilanteista selvitään paikallishoidolla tai sorkkakylvyillä. Ennaltaehkäisyyn kuuluu lattiapintojen puhtaudesta huolehtiminen.

Toinen sorkkasairaustyyppi ovat sorkkakuume ja sen seuraukset. Sorkkakuumeella tarkoitetaan sorkka-ainesta kasvattavan martosorkan verenkierron häiriintymistä ja kudostuhosta seuraavaa tulehdusreaktiota. Oireena on aluksi jalkojen aristaminen, kömpelö kävely ja makailu. Myöhemmin näkyvät muutokset sorkassa (verenpurkaumat, sorkan epämuotoinen kasvu, kasvu-uurteet).

Sorkkakuumeen syntyyn vaikuttavat monet tekijät yhdessä. Voimakas, pötsiä liikaa hapattava ruokinta ja sen seurauksena pötsistä vapautuvat haitalliset aineet on merkittävä ja monessa tapauksessa kohtalaisen helposti korjattava aiheuttaja. Toinen tärkeä tekijä on sorkkiin kohdistuva mekaaninen rasitus. Jos lehmä seisoo paljon kovalla alustalla, sorkat rasittuvat ja altistuvat sorkkakuumeelle. Sorkat ovat herkimmät sorkkakuumeelle poikimisen aikaan.

Epämuotoisiksi kasvaneet tai valkoviivasta tai anturasta rikki olevat sorkat korjataan mahdollisuuksien mukaan sorkkahoidolla. Ennaltaehkäisy tapahtuu sorkkakuumeelle altistavien tekijöitä vähentämällä. Ruokinta tarkistetaan. Jos epäillään pötsin liikaa happamuutta, pyritään sekä vähentämään nopeaa hapontuotantoa että huolehtimaan puremista vaativa, nurmirehusta peräisin olevan kuidun saantia.

Parsinavetoissa parret varustetaan parsimatoilla. Myös pihattoihin alkaa tulla pehmusteratkaisuja lehmien liikkuma-alueille. Pihatoissa on tärkeää suunnitella makuuparret niin, että eläimet menevät mielellään niihin makaamaan eivätkä yritä seisoa käytävillä. Ensikot ovat herkkiä sorkkakuumeelle. Niiden on saatava hyvissä ajoin ennen poikima-ajan riskivaihetta tottua sekä väkirehuruokintaan että navettaolosuhteisiin.

Navettaolosuhteet ovat sorkalle vaikeat. Ammattitaitoisella sorkkahoidolla voidaan korjata alkavia vikoja ja siten lisätä lehmän käyttöikää ja hyvinvointia. Yksittäisten sorkkavikaisten lehmien kohdalla säännöllinen sorkkahoito on riittävä toimenpide. Jos karjassa on paljon jalkavikoja, tarvitaan perusteellisempaa olosuhteiden ja ruokinnan läpikäymistä, esimerkiksi terveydenhuoltoon perehtyneen eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnillä.

Ruokinnallisia ennaltaehkäisykeinoja:

  • Pötsin toimintaa tasapainottava ruokinta
  • Korkeilla väkirehumäärillä lehmille on annettava myös riittävästi karkeaa kuitua
  • Helppoliukoisten hiilihydraattien määrän rajoittaminen ja niiden korvaaminen hidasliukoisella kuidulla
  • Biotiinin käyttö rehuseoksissa, jos nopealiukoisten hiilihydraattien määrä rehuannoksessa on korkea.
  • Lue lisää: Kuidun merkitys lypsylehmien ruokinnassa

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja