09.02.18

Syyskuminasta kiinnostavia kokemuksia

Trans Farmin järjestämät Kuminapäivät keräsivät salit täyteen kuuntelijoita. Päivän viljelijäpuheenvuorossa kuultiin kokemuksia uudesta Aprim-syyskuminasta.

Ilari Sundbergin tilalla Mäntsälässä tehtiin uudella Aprim-lajikkeella kolme erilaista viljelykoetta. Tarkoituksena oli selvittää Tsekissä jalostetun syyskuminalajikkeen sopeutumista ja tuottaa uutta siementä. Katso Ilarin esitys videolta tästä.

Herne suojakasvina

Keski-Euroopassa Aprim-lajikkeen kasvu riittää sadontuottoon jo seuraavana vuonna, joten sen pääteltiin soveltuvan hyvin keväällä kylvettäväksi suojaviljan alle. Ensimmäisessä kokeessa keväällä 2016 Aprim kylvettiinkin herneen alle.

Herne kylvettiin myöhään syksyllä kultivoidulle lohkolle toukokuun 10. päivä. Aprim kylvettiin perään 21. päivä rikkaäkeellä, siemenmäärä oli 15 kiloa hehtaarille.

- Kasvustosta torjuttiin rikat ennen kuin kumina tuli pintaan. Hivenlannoitteita kasvusto sai kahdesti ja herne typpeä kylvön yhteydessä, kertoo Sundberg.

Herne piti kuminakasvuston hyvin aisoissa, mutta ruiskutusurissa Aprim alkoi epätoivotusti kukkia jo perustamisvuonna.

- Rokka oli hyvä hernelajikevaihtoehto, sillä se on matala ja päästi valoa kuminakasvustoon, pohdiskelee Sundberg.

Herne puitiin vasta myöhään elokuun lopulla. Kasvukautena lämpösummaa ehti kerääntyä 1420 astetta, josta osa jo ennen kuminan kylvöä.

Harva hernekasvusto antoi kuminalle enemmän tilaa. Tiheissä kohdissa herne valtasi kuminalta kasvualaa.

Nopea kasvuunlähtö, pitkä kukinta

Seuraavana keväänä Aprim lähti kasvuun aikaisin. Kevättyppi levitettiin huhtikuun puolivälin jälkeen, mutta Sundbergin mukaan lannoitus olisi pitänyt antaa jo aiemmin.

Kevään mittaan kasvusto vaikutti pieneltä, mutta vahvistui koko ajan.

- Pahkahometta ilmestyi kasvustoon oletettavasti viljelykierrossa vuonna 2014 olleen kevätrypsin vuoksi, harmittelee Sundberg.

Rikkatorjuntaa ei tehty satovuonna ollenkaan, sillä torjunta-aineen toimitus viivästyi. Lajikkeen tiedettiin jo etukäteen välttävän rengaspunkkia tietyissä määrin eikä sitä kasvustoissa havaittukaan yhtä runsaasti kuin naapuriviljelmien lajikkeilla.

- Vaikka Aprim oli aikainen keväällä, sen kukinta kesti muita lajikkeita pidempään. Kukintapiikki ei myöskään ollut yhtä selkeä, arvioi Sundberg.

Pitkä kukinta-aika venytti puinteja syyskuun puolelle. Puitavassa kasvustossa Sundbergin silmään pisti se, että monista pienempien sarjojen keskustoista puuttuivat siemenet.

- Selittävää tekijää on lyhyellä kokemuksella vielä vaikea sanoa, asiaa pitää tutkia tarkemmin.

Epäviralliseksi satoarvioksi Sundberg kuitenkin arvioi noin tonnin hehtaarilta.

Aprim vaikuttaisi yhden satovuoden kasvilta, sillä ruusukeyksilöitä ei ollut puitavassa kasvustossa jäljellä. Yhden vuoden perusteella johtopäätöksiä on kuitenkin vaikea tehdä. 

Syyskylvö rikottiin

Toisessa kokeessa Sundbergin tilalla Aprim kylvettiin syksyllä 2016 elokuun 10. päivä. Esikasvina oli syysohra. Syksyllä lämpösummaa ehti kertyä 430 astetta, mikä olisi riittänyt syysrapsille, mutta ei Aprimille.

- Keväällä kasvustolle annettiin vielä typpeä, mutta rousteesta pahoin kärsinyt kasvusto päätettiin myöhemmin rikkoa, kertoo Sundberg.

Pieni koeala kuitenkin säästettiin seurantaa varten. Suojaisa kasvupaikka ja hietainen maa mahdollistivat riittävän lämpösumman kertymisen syksyllä, ja Aprim innostui kesällä kukkimaan.

Syksyllä kylvetty Aprim kukkii.  Suurin osa syksyllä kylvetystä kasvustosta rikottiin keväällä.  

Härkäpapu parempi

Kolmas kylvökoe tehtiin vuoden 2017 keväällä. Aprim kylvettiin toukokuun puolivälissä kultivoituun ohrasänkeen yhtä aikaa härkäpavun kanssa.

Härkäpapu kylvettiin joka toisella vantaalla ja Aprim heinänsiemenlaiteella takapyöräkoneen rengaspakan eteen.

- Härkäpapu puitiin vasta lokakuun loppupuolella, mutta onneksi kumina jaksoi vielä kasvattaa lehden puintijätteen läpi, kertoo Sundberg.

Havaintojen perusteella härkäpapu näyttäisi hernettä paremmalta esikasvilta. Se ränsistyy aikaisemmin kuin hernettä puidaan, joten se antaa kuminakasvustolle valoa aikaisemmin.

Tuloksien seurantaa jatketaan ensi kasvukaudella.

Viimeinen kylvökoe tehtiin viime kesänä. Kumina kylvettiin härkäpavun kanssa yhtä aikaa. 

Hyvä paha suojakasvi

Sundbergin kokemusten mukaan voisi päätellä suojakasvilla olevan sekä hyviä että huonoja puolia.

- Suojakasvi edistää kuminan itämistä ja se pääsee paremmin pintaan. Myöhäisemmässä vaiheessa suojakasvin varjostus kuitenkin heikentää kuminataimen kykyä selvitä rikka-aineiden vaikutuksesta, kertoo Sundberg.

Kokeiden perusteella Sundberg pitää perusteltuna suojakasvin kylvötiheyden alentamista. Kuminan siemenmäärää voisi sen sijaan lisätä.

Yhden satovuoden perusteella johtopäätöksiä on vielä vaikea tehdä. Näyttäisi kuitenkin vahvasti siltä, ettei Aprimia kannata kylvää keväällä ilman suojakasvia.

- Ilman suojakasvia Aprim kukkii liian herkästi heti perustamisvuonna, toteaa Sundberg.

Kuvat: Ilari Sundberg ja Jyrki Leppälä

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja