Kuminan viljely on huolella toteutettuna erittäin kannattavaa. Tämän todisti myös Viljelymestari 2019-kilpailu, jonka voitti Caraway Finland Oy:n kuminan sopimusviljelijä Mikko Niemi Jurvasta.

Sarkan Viljelymestari -kilpailun perussäännöt vuoden 2019 sadosta olivat varsin selkeät, sillä ne koskivat tavanomaista viljelyä ja leikkuupuimurilla korjattavia kasveja. Kilpailuruutujen paras taloudellinen tulos per hehtaari voitti.

Kilpailun toteuttivat yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Viljelijän Avena Berner ja Sarka-messut. Kilpailun tulos ja parhaat palkittiin Sarka-messuilla tämän vuoden tammikuussa.

Mikko Niemen mukaan voittoisan sadon perusedellytykset olivat aivan samat kuin yleensäkin kuminan viljelyssä.

"Pohjana ovat hyvät eli kovat maat, rikkaongelman hillitsemiseksi kasvuston perustaminen kyntämällä, huolellinen kylvö ja rikkatorjunta, riittävä lannoitus sekä oikea-aikainen tuholaisten eli käytännössä kuminakoin toukan torjunta."

"Talvehtimisen onnistumisella on erittäin suuri merkitys, mutta se ei luonnollisestikaan ole kiinni omista viljelytoimista", hän lisää.

Koko lohkolta huippusato

Niemen vuonna 2018 kylvämä kilpailuruutu Jurvan Niemenkylässä Kurikassa oli peräti 27-hehtaarisella kuminalohkolla vanhan Jurvanjärven tasaisella peltoalueella. Hänen mukaansa maa on kuivina vuosina todella kuivaa.

Aluetta halkoo Kivi- ja Levälammen tekojärveltä lähtevä uoma. Vesistöjärjestely toteutettiin aikoinaan Kaskisten Metsä-Botnian tarpeisiin. Sateisella kaudella vettä juoksutetaan altaasta täysillä, jolloin vesi nousee herkästi pellolle, sillä kaatoa uomassa ei peltoalueella juurikaan ole.

Vielä vuoden 2019 maaliskuussa koko 27-hehtaarisesta kuminalohkosta noin 20 hehtaaria oli peilikirkkaan jään peitossa. Moni arveli, Niemi mukaan lukien, ettei pellosta saada mitään.

"Sitä mukaa, kun jää suli, myös vesi katosi alta ja jäi vain ohut jääkansi, jonka alle ei päässyt muodostumaan jääpoltetta. Edellinen syksy oli todella kuiva ja maaperässä oli isoja halkeamia, joten maa ilmeisesti nieli veden", Niemi arvelee syitä.

Kesän mittaan kumina kasvoi todella hyvin ja satopotentiaali alkoi näyttää hyvältä. Niemi olikin tarkkana kuminakasvustoissa yleistyneen kominakoin toukan tarkkailussa. Hän seurasi niiden mahdollista kuoriutumista pysähtymällä pari kertaa päivässä kykkimään kasvustossa.

"Torjunta onnistui hyvin ja sato oli todella hyvä. Kun normaalisti keskisato jää tonniin tai allekin, nyt koeruudun keskisato oli hieman yli 3 000 kiloa hehtaarilta, ja koko 27 hehtaarin lohkon keskisato 2 600 kiloa."

"Juuri suuri sato mahdollisti kilpailun voiton, sillä laskentaperusteena ollut päivän hinta oli tuolloin laskenut kuminalla aiemmasta eurosta noin 70 senttiin kilolta. Toki viljoissa hinta oli suhteessa vielä alempi", Niemi huomauttaa.