Olet täällä

KM:n kuminakisan voitto 2 339 kilon kuminasadolla Hannu Eskolalle

Loimaalainen Hannu Eskola voitti Käytännön Maamiehen kuminakilpailun 2 339 kilon hehtaarisadolla. Sato on laskettu 11 prosentin peruskosteudessa, ja siitä on vähennetty roskien osuus pois.

Hannu Eskola kuminapellossaan 2.7.2020 Loimaan Kojonperällä.Eskola viljeli kuminaa ensimmäistä kertaa, ja onnistui heti uuden viljelykasvin kanssa. Eskolan mukaan salaisuus on viljelyohjeiden noudattamisessa.

Kilpailulohko oli 18 hehtaarin kokoinen. Siitä mitattiin hehtaarin ala keskeltä peltoa, jonka sato punnittiin, ja puintikosteus ja roskapitoisuus määritettiin Trans Farmin laboratoriossa.

Kuminakilpailuun osallistui kahdeksan kuminanviljelijää. Kaikki kasvustot olivat ensimmäisen satovuoden kuminoita. Kisahehtaareiden keskisato oli 1 860 kg/ha, joka on yli kolme kertaa suurempi kuin valtakunnallinen keskisato tänä vuonna. Kuminaa viljelyttävien Trans Farmin ja Caraway Finlandin mukaan keskisato jää alle 500 kiloon hehtaarilta. Viime talvi oli kuminalle poikkeuksellisen hankala rousteen takia. Edellisvuoden keskisato oli 800 kg/ha.

”Kuminakisa osoitti, että kuminalla myös onnistuttiin tällä kasvukaudella”, Trans Farmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä kiittelee. Kuminasopimuksien määrää on tarkoitus lisätä ensi kasvukaudelle tämän vuoden heikon keskisadon vuoksi.

Lue kokonaisuudessaan uusimmassa Käytännön Maamiehessä 24.9.2020 ilmestynyt juttu kuminakilpailusta.

KM:n satokilpailu edelläkävijyyden asialla

Kumina on kokenut kasvojenkohotuksen ”hömppäheinästä” erikoiskasviksi 2000-luvun aikana. Sen viljelytekniikka on kehittynyt hurjasti ja Suomesta on tullut johtava kuminantuottajamaa. Kumina on viljelijälle haastava, mutta kannattava tuotantokasvi. Näistä syistä Käytännön Maamies -lehti halusi järjestää 26-vuotisen kisahistorian ensimmäisen kuminakilpailun tällä kasvukaudella.

KM:n satokilpailu on aina toiminut viljelymenetelmien kehittäjänä, uuden kokeilijana ja parhaiden viljelykäytäntöjen levittäjänä. Se, mitä satokilpailussa hyväksi havaitaan, on pian valtavirtaa koko valtakunnassa. Kilpailussa perataan läpi paitsi uusien lajikkeiden satopotentiaali, myös uusien menetelmien toimivuus Suomen oloissa.

Tänä kesänä kisaa seurattiin aiempaa tiiviimmin myös sosiaalisessa mediassa. Koronavirusepidemian vuoksi suuri osa maatalouden tapahtumista oli peruttu, joten KM halusi tarjota kilpailun yhteistyökumppaneiden kanssa kasvinviljelyn kiinnostavinta antia verkon välityksellä KM:n Instagram-, Twitter- ja Youtube-tileillä, sekä satokilpailun Facebook-sivuilla.

Tämän vuoden toinen kisakasvi on kevätvehnä. Sen satokilpailu on yhä käynnissä. 

KM:n satokilpailujen eri viljelykasveilla saavutetut satoennätykset:

  • Syysvehnä: Skagen 10 217 kg/ha (2014, Karl Åberg, Inkoo)
  • Kevätvehnä: Kruunu 9 602 kg/ha (2006, Samuli Sarviharju, Janakkala)
  • Ruis: Evolo 9 019 kg/ha (2014, Niko Ahlqvist, Vihti)
  • Luomuruis: Evolo 4 710 kg/ha (2010, Harri Laine, Pornainen)
  • Ohra: Vilde 9 499 kg/ha (2008, Tuula ja Seppo Vätti, Säkylä)
  • Luomumallasohra: Streif 5 559 kg/ha (2012, Janne Kallio, Elimäki)
  • Kaura: Rocky 8 820 kg/ha (2016, Riku Olli, Mynämäki)
  • Syysrapsi: Maximus 5 257 kg/ha (2014, Martti Yli-Kleemola, Harjavalta)
  • Kevätrapsi: Campino 4 777 kg/ha (2016, Ilkka Kouvo, Huittinen)
  • Herne: Astronaute 6 017 kg/ha (2018, Juho Kiviniemi, Jalasjärvi)
  • Kumina: Record 2 339 kg/ha (2020, Hannu Eskola, Loimaa)

KM:n satokilpailun yhteistyökumppanit: Bayer, BASF, Belor Agro, Biofarm, Cemagro, Corteva Agriscience, FMC, Eurofins Agro, Hankkija, Lantmännen Agro, Nordkalk, Syngenta, Peltosiemen, ProAgria, Tilasiemen, Trans Farm, TäsmäViljely-foorumi, Yara ja Viljelijän Avena Berner. 

 

Teksti ja kuvat: Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamies

Kommentit

Samankaltaista sisältöä