Kuormapainojen avulla lohkokohtaista satotietoa nurmilta

TilaArtturi-hankkeessa punnittiin menneenä kesänä kahdella tilalla rehukuormia ajoneuvovaa'alla. Tarkkuussilppurilla täytetyt esikuivatut rehukuormat olivat erittäin tasaisia, joten tuloksia voidaan hyödyntää suoraantilojen kuormien kuutiopainoja laskettaessa. Mittauksissa käytettiin Tuhti -peräkärryä, jonka mitattu tilavuus oli 22 kuutiota. Todettiin, että kuormassa olleen rehun kuutiopaino oli 250 kiloa, kun kuiva-ainepitoisuus oli 32 %. Kesän punnitusten ja analyysien perusteella voidaan sanoa, että rehun kuiva-ainepitoisuuden noustessa yhden yksikön tarkkuussilputun kuorman kuutiopaino laskee noin 5 kiloa. Eli rehukuorman kuutiopaino on noin 270 kg, jos sen rehun kuiva-ainepitoisuus on 28 prosenttia. Kuvassa on mukana myös Valion edellisvuonna punnitsemia JF900 tarkkuussilppuroituja rehukuormia, joiden kuutiopaino on hieman alhaisempi.

Noukinvaunujen kuormapainoja seurattu jo aikaisempina vuosina Valion toimesta. Noukinvaunujen kuormapainot vaihtelevat paljon, eivätkä ne ole suoraan verrannollisia kuiva-ainepitoisuuden mukaan. Rehun kosteuden lisäksi noukinvaunun kuorman täyttöasteeseen vaikuttaa konetyypin lisäksi ajonopeus, mahdollinen karhottaminen ja silpun pituus. Tuloksia ei voida yleistää, mutta yksittäisten vaunujen vertailu omaan noukinvaunuun antaa vihiä kuormapainosta.

Useista kunnista löytyy maatiloja, lämpövoimaloita, viljanostopisteitä ym., joilla on kuormavaaka käytössä. Tällaisilta tahoilta kannattaa tiedustella mahdollisuutta punnita rehukuorman paino. Omakseen ajoneuvovaa'an saa muutamalla tuhannella eurolla. Kuormapainon lisäksi tulee muistaa analysoida kuorman rehun kuiva-ainepitoisuus.

Viljelytoimet kasvupotentiaalin mukaan

Lohkokohtainen satomääritys paljastaa nurmialan kasvupotentiaalin. Hyvillä lohkoilla viljelypanokset tuottavat selkeää tulosta suurena satona, joten kasvuston riittävä ravinteiden saanti on tärkeää varmistaa. Rehuyksikköä kohti nurmisadon mukana pellolta poistuu 25–30 grammaa typpeä hehtaarilta.

Heikkosatoisilla lohkoilla tulee pohtia syitä huonoon kasvuun. Usein maiden happamuus voi osoittautua kasvua rajoittavaksi tekijäksi. Nostamalla pH:ta yhdellä yksiköllä nurmihehtaarin tuotto parani Kasvuohjelma -maatilakokeissa keskimäärin tuhannella rehuyksiköllä. Samalla parani typen satovaste useita kiloja. Koesarjasta selvisi, että pH:n ollessa 6, typpikilolla saatiin satoa 19,8 kg. Vastaavasti jos pH oli 6,5 typpikilolla satoa tuli 24,1 kiloa. Kalkituksesta peräisin oleva magnesium ja kalsium parantavat myös sadon laatua. Hienojakoinen nopeavaikutteinen kalkki nostaa maan pH-arvoa jo muutaman vuoden aikana, joten sen nopea maanneutraloimiskyky antaa mahdollisuuden parantaa happamia vuokrapeltojakin.

Onnistuneet laji- ja lajikevalinnat sekä pellon vesitalouden edistäminen ja tarpeenmukainen kasvinsuojelu parantavat niin ikään nurmien satoja. 8 000 rehuyksikön sato hehtaarilta on nykyisin täysin mahdollinen. Monelle maitokarjatilalliselle se merkitsee tuoton tuplaamista entisen kokoisella peltoalalla.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja