Olet täällä

Lämpösumma

Kysymys: 

Mitkä tekijät vaikuttavat eniten milläkin alueilla lämpösumman kertymiseen eri havaintopisteissä ja mitkä ovat mittausaseman sijainnille ja sijoittamiselle annetut kriteerit? Kuinka tiheä tuo asemien verkosto on? Mitä kaikkea eri tietoa eri sääasemat antavat ?
Esim. Helsinki-Vantaa aseman lämpösumma kertyy selkeästi muita asemia nopeammin ja lähes poikkeuksetta korkeimmaksi joka vuosi. Jopa keväällä se on merkittävästi korkeampi kuin vaikkapa Jokioisilla vaikka siellä ei ole enää meren viilentävää vaikutusta kuten Helsinki-Vantaalla. Tänä keväänäkin oli havaittavissa että Helsingin ilmoitetut lämpötilat ovat olleet sisämaata viileämpiä mutta silti Helsinki-Vantaa porskuttaa kärjessä! Onko Helsinki-Vantaan sääasema lentokentällä ja siihen vaikuttaa merkittävästi kiitoratojen eli asfaltin muuta maanpintaa korkeampi lämpötila? Myös joillakin muilla Suomen mittauslaitoksista on ollut havaittavissa samaa paikallista lämpötilan "liiallista" kohoamista , verrattuna aseman ympäristöön.
Eli, onko tutkittu kuinka luotettavan tiedon nykyisten sääasemien anturit antava sitä ympäröivän alueen keskimääräisestä lämmöstä?

To, 05. toukokuu 2016.
Vastaus: 

Lämpösumma perustuu vuorokauden keskilämpötilaan ja siihen, että ”aikojen alussa” on huomattu kasvukauden alkavan melko tarkalleen, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää 5 astetta.

Lämpösumma alkaa kertyä, kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa yli 5 asteen eikä maassa ole enää lunta. Kun nämä molemmat ehdot toteutuvat, aletaan summata yhteen vuorokauden keskilämpötilan yli  5 asteen  osuutta ja näin summa alkaa kertyä...   Esim. Jos ensimmäisenä päivänä vuorokauden keskilämpötila on 5,5 astetta ja tämän jälkeen 6 astetta on summa kahden päivän jälkeen  0,5+1,0 = 1,5

Virallisesti keskilämpötilan on oltava yhtäjaksoisesti 5 vuorokautta peräkkäin yli 5 C astetta (tai 10 vuorokauden aikana 5 asteen ylittävien päivien summa on suurempi kuin 5 asteen alittavien summa) ja lisäksi lumensyvyys on alle 1 cm.

Käytännössä tämä lumensyvyys voi myös osassa tapauksissa selittää toisen paikan hitaasti alkavaa summan kertymistä. Usein, kun maa ja puut ovat paljaita, voi vielä virallisella mittauspaikalla maastossa olla lunta yli 1 cm. Mittauspaikat usein valitaan sellaisiksi, joissa lumi pysyy pitkään. Lentokentillä ei välttämättä löydy yhtä suojaisia paikkoja kuin muualla maastossa ja näin lumi saattaa sulaa nopeammin pois. Etenkin tällaisina melko lauhoina talvina lumensyvyys saattaa esim. Helsinki-Vantaalla kaikota jo selvästi aikaisemmin kuin Jokioisilla, vaikka lämpöoloissa ei keväällä suuria eroja olisikaan. Toisaalta myös pelkästään kylmemmät yöt voivat viivästyttää vuorokauden keskilämpötilan 5 asteen rajan ylistystä rajatilanteissa useammallakin vuorokausilla.

Havaintoasemia on Suomessa reilut 200 kappaletta, jotka Ilmatieteenlaitos on asettanut enemmän tai vähemmän tasaisesti ympäri Suomea. Liitteessä näkyy Kaikki Suomen havaintoasemat ja viimeisen  7 vuorokauden keskilämpötila (12.5. mennessä). Tässä näyttäisi siis Helsinki-Vantaa olleen kuluneella viikolla Suomen lämpimin paikka, kun mittapuuna on vuorokauden keskilämpötila.

Tämän suurempaa tiedettä ei tuon lämpösumman takana ole eikä se tietenkään aivan täydellisesti kuvaa kasvukautta. ”Hyötysuhde” tällä suureella kuitenkin lienee varsin hyvä, kun sitä yleisesti käytetään eikä hienompiakaan määritelmiä ole juuri kehitelty.

Toivottavasti tästä oli teille apua ja hyvää kasvukautta toivotellen,

Petri Takala,
Päämeteorologi, Foreca

Pe, 13. toukokuu 2016.

Kommentit