Olet täällä

Onko laamoista lampaiden laumanvartijaeläimiksi avustamaan lammastilojen suurpetotorjunnassa?

WWF Suomi selvittää uudessa hankkeessaan, miten laumanvartijaeläimet voisivat torjua susivahinkoja lammastiloilla. Yhtenä esimerkkieläimenä on laama, jonka käytöstä laumanvartijana on positiivisia kokemuksia Suomen ulkopuolella.

Jingo-laama (Kuva: Arttu Timonen / WWF)Ympäristöministeriön rahoittaman Laumanvartijaeläinten käytön lisääminen Suomessa -hankkeen tavoitteena on pohtia, voitaisiinko laiduntavien lampaiden suojelussa käyttää laumanvartijaeläimiä. Hankkeessa selvitetään ensimmäistä kertaa systemaattisesti ja isolla otannalla laumanvartijakoirien käyttökokemuksia Suomessa, sekä tutkitaan, pystyttäisiinkö esimerkiksi laamoja käyttää laumanvartijoina lammastiloilla.

Tilastojen mukaan susi on aiheuttanut vuosittain keskimäärin yli sata petovahinkona korvattua lammasvahinkoa. Suurpetovahinkojen estämiseksi käytetään muun muassa sähköisiä suurpetoaitoja ja laumanvartijakoiria, mutta investoinnit ovat kalliita ja koirien pito suuri kustannuserä.

”Muissa maissa on saatu hyviä tuloksia laumaa vartioivista aaseista ja laamoista. Ne eivät luontaisesti siedä koiraeläimiä, niillä on voimakas puolustuskäyttäytyminen ja kyky laumautua erilajistenkin eläinten kanssa. Laamojen käytön etuna on myös niiden samankaltainen ravitsemus ja hoito kuin lampailla, eikä niitä tarvitse laitumella erikseen ruokkia”, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki taustoittaa.

Tutkittua tehokkuutta

Laamojen tehokkuudesta suurpetovahinkojen torjunnassa löytyy tutkimustuloksia ulkomailta ja esimerkiksi yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin, että petovahingot loppuivat joko kokonaan tai vähenivät murto-osaan entisestä.

Suomessa laamojen käytöstä laumanvartijaeläiminä ei ole vielä aiempaa kokemusta. Ensimmäiset laamat siirtyivät lammastiloille kesäkuun lopussa ja pilotoinnin alkuvaihe on salolaisella Mikkolan lammastilalla sujunut mallikkaasti.

 Peppi Laine sekä laamat Jingo (vaalea) ja Timotei (tumma). (Kuva: Arttu Timonen / WWF)”Susihavainnot Salon seudulla ovat koko ajan lisääntyneet, voidaan sanoa jopa räjähdysmäisesti. Viime vuonna menetimme susille kaksi karitsaa. Olemme valmiita kokeilemaan uusia tapoja estää susivahinkoja ja lähdimme mielenkiinnosta mukaan hankkeeseen. Laamat ovat olleet varsin asiallisesti ja ainakin silmämääräisesti laumaantuneet lampaidemme kanssa. Kaikki on sujunut oikein hyvin”, kertoo lammastilalleen kaksi laamaa ottanut Peppi Laine.

”On jo ennalta selvää, etteivät laamat yksinään tule ratkaisemaan lammastilojen suurpeto-ongelmaa, mutta niistä voidaan saada käyttökelpoinen täydentävä menetelmä suurpetovahinkojen vähentämiseksi. Myös laamojen käyttö voi edesauttaa lampaiden turvallista laidunnusta luonnonlaitumilla. Luonnonlaidunnuksen lisääntyminen puolestaan vaikuttaa positiivisesti uhanalaisten luontotyyppien tilaan”, hankkeen ideoinut Petri Leinonen Suomen lammasyhdistyksestä selvittää.

WWF koordinoi hankkeen toimenpiteiden toteutusta ja vastaa hankehallinnosta. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Suomen lammasyhdistys, Suomen Maremmano-Abruzzese seura ry ja Suomen alpakka- ja laamayhdistys ry. Hanke on käynnissä vuoden 2022 loppuun asti.

 

Lähde: ePressi.com

 

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä