Susien aiheuttamat lammasvahingot lisääntyneet alkuvuoden aikana rajusti
Petoaitojen ja muun ennakkosuojauksen jatkuvasti kasvavasta määrästä huolimatta alkuvuoden aikana on rekisteröity jo yli 30 susien aiheuttamaa lammasvahinkoa. Määrässä on raju kasvu edellisvuosiin verrattuna.
Suden aiheuttamien lammasvahinkotapahtumien lukumäärä
(Valtion korvaamat vahingot, datan lähde riistavahingot.fi)
“Petovahinkokorvausjärjestelmä on uusittava. Nykyiset korvaukset eivät ota huomioon vahingoista aiheutuvaa lisätyötä, vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja raatojen hävityskustannusta. Tilanne on kestämätön lampureille”, MTK:n asiantuntija Juho Kyntäjä kommentoi.
Susiaitojen rakentamista on pystyttävä jatkamaan kaikilla riskialueilla Suomessa. Kuitenkin jo nyt on monilla lammastiloilla saatu hallinnolta kieltäviä vastauksia aitauskustannusten korvauksiin, vaikka susihavaintoja on hyvinkin läheltä lampolaa.
”Riistakeskuksen tulee muuttaa materiaalitarvikkeiden myöntämisen kriteereitä. Yksikään ammattilampuri ei rakenna omilla kustannuksillaan petoaitoja muuten kuin todelliseen tarpeeseen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana petoaitoja on rakennettu jo yli 1000 km, mutta haasteet vain kasvavat. Lammasvahingot ovat viisinkertaiset kymmenen vuoden takaiseen verrattuna”, Kyntäjä kommentoi.
Susikanta pienentynyt, koska susihavannoista ei enää ilmoiteta?
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore suden kanta-arvio ja lammastalouden kokemukset kentältä ovat merkittävässä ristiriidassa. Luke on tänä vuonna arvioinut Suomen susikannan jopa hieman pienentyneen viime vuodesta.
“Lampurit ovat huolissaan suurpetojen kanta-arvioiden tarkkuuden heikentymisestä. Merkittävin syy siihen on suurpetohavaintojen määrän lasku sen vuoksi, ettei niitä ilmoiteta ja kirjata rekistereihin aiempien vuosien laajuudessa. Nyt on tärkeää, että kaikki petohavaintoja tekevät ilmoittavat havainnoistaan riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöille”, MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen kommentoi.
Suurpetojen poikkeuslupia koskevaa lainsäädäntöä on tarvetta pikaisesti kehittää, että vahinkoa tehneet pedot saadaan hoidettua joustavammin ja voidaan aloittaa myös kannanhoidollinen metsästys. Suurpetojen ihmisarkuuden väheneminen metsästyksen puuttuessa on kriittistä, korostaa MTK.
Lähde: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (Koko uutinen täällä.)
Kommentit