Vuonna 2023 eläinten antibioottien myynti kasvoi vuoden 2022 tasosta vain hieman, yhteensä noin neljällä prosentilla. Vuonna 2022 antibiootteja myytiin ennätyksellisen vähän. Viime vuonna eniten kasvoi tetrasykliinien ja sulfonamidi-trimetopriimi-valmisteiden myynti.

Tuoreen Finres-Vet-raportin perusteella lähes kolme neljäsosaa käytetyistä antibiooteista annettiin yksittäisille eläimille ja vain neljännes eläinryhmille. EU:n yhteistuloksissa tilanne on päinvastainen, ja jopa 85 prosenttia eläinten antibiooteista annetaan ryhmälääkityksinä.

Ruokaviraston tiedotteessa todetaan, että eläinkohtaisen lääkinnän suosiminen on tärkeää, koska ryhmälääkityksessä riski resistenttien bakteerikantojen kehittymiselle on suurempi.

Salmonellabakteerien resistenssi vähäistä

Finres-Vet-raportin mukaan eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien salmonella- ja kampylobakteerien resistenssi oli pääosin vähäistä.

Resistenssiseurantaohjelmassa tutkittiin yhteensä 44:ää tuotantoeläimistä peräisin olevaa salmonellakantaa. Tutkittujen kantojen määrä on alhainen salmonellan vähäisen esiintyvyyden takia. Vuonna 2023 salmonellaa esiintyi vain alle yhdessä prosentissa tuotantoeläimissä. Valtaosa kannoista oli peräisin naudoista ja sioista, ja suurin osa niistä oli herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille.

Broilereiden kansallisessa kampylobakteerivalvontaohjelmassa eristetyillä kampylobakteereilla tilanne oli vastaavanlainen: tutkituista kannoista 95 prosenttia oli herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille.

Raportin mukaan sioista eristetyillä Campylobacter coli -bakteereilla antibioottiresistenssi on ollut yleisempää. Tutkituista kannoista 72 prosenttia oli täysin herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille. Suurin osa antibiooteille resistenteistä kannoista oli vastustuskykyisiä siprofloksasiini-nimiselle antibiootille. Resistenttien kantojen osuus oli pienempi kuin vuonna 2021.

Naudan- ja sianlihassa ei todettu ESBL-bakteereja

Kefalosporiineille resistenttejä ESBL-Escherichia coli -bakteereja sekä karbapeneemeille resistenttejä E. coli -kantoja seulottiin sioista sekä sian- ja naudanlihasta.

Raportin perusteella teurastamoissa otetuissa sikojen umpisuolinäytteissä ESBL-bakteereja oli 6,3 prosentissa. Kotimaisesta vähittäismyynnin lihasta ei näitä kantoja löytynyt lainkaan.

Karbapeneemeille resistenttejä E. coli -kantoja on havaittu tuotantoeläimissä ja lihassa viime vuosina joissain Euroopan maissa. Suomessa niitä ei kuitenkaan ole todettu tuotantoeläimistä tai lihasta.

Karbapeneemit kuuluvat niin sanottuihin viimesijaisiin antibiootteihin, joita käytetään vaikeiden moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon ihmisillä. Niiden käyttö eläimillä on kielletty.

Sioista eristettiin myös niin kutsuttuja indikaattori-E. coli-bakteereja, joiden ajatellaan kuvastavan eläinten suolistomikrobiston yleisimpiä resistenssipiirteitä. Vuonna 2023 täysin herkkien indikaattoribakteereiden osuus laski 69 prosenttiin. Vuonna 2021 vastaava lukema oli 78 prosenttia. Euroopan mittakaavassa täysin herkkien bakteerien osuus on Ruokaviraston tiedotteen mukaan edelleen erittäin hyvällä tasolla.

Sairauksia aiheuttavien bakteerien resistenssissä paljon vaihtelua

Nautojen ja sikojen hengitystietulehduksia aiheuttavilla bakteereilla resistenssiä havaittiin vähän. Sioille ripulia aiheuttavalla enterotoksigeenisellä E. colilla resistenssi usealle eri antibioottiryhmälle on ollut pitkään yleistä.

Vuonna 2023 näytteitä lähetettiin Ruokavirastoon niin vähän, ettei niiden perusteella voi päätellä tilanteen kehitystä. Tämä koski Ruokaviraston tiedotteen perusteella myös monia muita tuotantoelämille tautia aiheuttavia bakteereita.

Ruokaviraston tiedotteessa nostetaan esiin, että kantoja on tärkeää tutkia mahdollisimman laajasti, jotta antibioottien käyttösuositukset saadaan pidettyä ajan tasalla.

Lähde: Ruokavirasto (Koko tiedote täällä.)