Maa- ja metsätalousministeriön asettaman operatiivisen, sikojen salmonellariskin varalta perustettavaa rahastoa valmistelleen työryhmän raportti on valmistunut.

Työryhmän joulukuun alussa julkaiseman ehdotuksen mukaan rahastoon perittäisiin sikayrittäjiltä maksuja, jotka olisivat aiemman, vuonna 2023 toimineen, työryhmän ehdotuksen mukaisesti veroluonteisia. Maksut määräytyisivät sikarekisteriin ilmoitettujen eläinmäärien perusteella, ja ne jyvitettäisiin tuotantosuuntien välille.

Työryhmä ehdottaa, että rahastoa koskevan maksuvelvollisuuden ja rahaston riskiturvan piiriin kuuluisivat ammattimaisiksi katsottavat siankasvattajat tuotantosuunnasta riippumatta. Ammattimaisuuden rajana pidettäisiin vähintään sataa sikaa.

Raportissa ehdotetaan, että rahastosta maksettava korvaus koostuisi kolmesta osasta: lopetettujen eläinten arvon korvauksesta, pitopaikan saneerauskustannusten korvauksesta sekä tuotannon keskeytyksestä aiheutuvan katemenetyksen korvauksesta.

Rahastosta maksettavia korvauksia voitaisiin täydentää vakuutuksilla. Se kuitenkin edellyttäisi, että niistä maksettavat korvaukset eivät menisi päällekkäin rahastosta maksettavien korvausten kanssa.

Vuosittaisen salmonellavahingot noin 10 miljoonan euron luokkaa

Suomen salmonellatilanne on ollut erittäin hyvä, mutta raportin mukaan tilanne on heikentynyt sikatiloilla. Tautiriskien hallintaa vaikeuttaa nykysikaloiden suuri koko.

Työryhmän raportissa kerrotaan, että sika-alalle koituvat salmonellavahingot ovat Luonnonvarakeskuksen selvitysten mukaan keskimäärin noin 9,9 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä euromäärässä ei ole huomioitu rehuista aiheutuvia vahinkoja, jotka rehuteollisuus korvaa.

Sikaelinkeino katsoo, että rahastoa tulisi pääomittaa yhteiskunnan varoista, jotta rahastoon kerättävien veroluonteisten maksujen taso pysyisi sikatiloille kohtuullisena. Huolena elinkeinolla on, että ilman rahoitusta rahastosta tulee sikatiloille kestämättömän kallis. Se tuokin raportissa esiin, että rahaston perustamisvaiheessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota rahaston alkupääoman riittävään tasoon kertaluonteisella pääomituksella sekä pidemmällä tähtäimellä rahoittaa järjestelmää esimerkiksi CAP-varoista veroluonteisten maksujen rinnalla.

Tutustu työryhmän raporttiin.

Lähde: Valtioneuvosto (Koko tiedote täällä.)