25.03.25

Maidontuotannon tulokset huippuluokkaa ja keskituotos kasvoi merkittävästi viime vuonna

Vuonna 2024 lehmien energiakorjattu keskituotos kasvoi 304 kiloa lehmää kohti, ja keskituotos oli 11 171 kiloa energiakorjattua maitoa (EKM). Vastaava lukema vuonna 2023 oli 10 867 kg EKM.

Viime vuoden kasvutrendi on jatkumoa vuoden 2023 maltilliselle nousulle, kertoo ProAgria. Tiedot ovat peräisin maidontuotannon vuoden 2024 tuoreesta tuotosseurannasta.

Myös maidon pitoisuuksissa näkyi nousua: Vuonna 2024 maidon rasvapitoisuus oli 4,40 % (+0,01) ja valkuaispitoisuus 3,61 % (+0,01). Valkuaisen ja rasvan yhteistuotos lehmää kohti oli ProAgrian mukaan 831 kiloa.

Kasvun taustalla useita selittäviä tekijöitä

ProAgria Keskusten Liiton kehitysjohtaja Jaana Kiljunen avaa kasvua seuraavasti: ”Ammattitaito lehmien hoidossa ja ruokinnassa lisääntyy jatkuvasti, samalla on ymmärretty kestävyyden taloudellinen merkitys.”

Osaltaan kehitystä on vauhdittanut myös genomitestauksen hyödyntäminen jalostusvalinnoissa. Tutkimukset osoittavat, että korkeammat genomiset jalostusarvot ennustavat pidempää lypsyuraa ja korkeampaa elinikäistuotosta.

”Genomitestauksen avulla tilat voivat entistä tarkemmin valita kestävämpiä ja tuottavampia eläimiä jo vasikkavaiheessa, mikä tehostaa uudistuskäytäntöjä ja vahvistaa maitotilojen kannattavuutta”, kertoo Jukka Pösö, tutkimusagronomi Faba osk:lta.

Karjojen monimuotoisuuteen kiinnitettävä huomiota

Perinteisesti suomalaiset karjat ovat ProAgrian mukaan olleet usean rodun sekakarjoja. Vuonna 1848 maahan tuotu ayrshire oli valtarotu pitkään ja syrjäytti nopeasti suomenkarjan kolmea rotua. Nyt vallalla on holstein: niitä karjasta on ProAgrian mukaan yli 62 prosenttia, ja ayrshiren osuus on alle 35 prosenttia.

”Holsteinin yleistymisestä ja karjojen rotukirjon heikentymisestä seuraava geneettisen monimuotoisuuden kapeneminen huolettaa. Emme voi tietää, millaisia geenejä tarvitsemme tulevaisuudessa, ja olemme jo nyt saattaneet menettäneet arvokkaita perintötekijöitä”, Kiljunen sanoo.

Rotujen terveydessä on myös eroja: ”Vuonna 2024 hieman yli puolet holsteinlehmistä ja noin 41 prosenttia ayrshirelehmistä tarvitsi hoitoa jonkin terveydellisen syyn vuoksi. Hedelmällisyyshäiriöiden hoitoja kertyy erityisesti tiineeksi tulemisen ongelmien vuoksi”, kertoo Faba osk:n kehitysagronomi Terhi Vahlsten.

Lähde: ProAgria (Koko tiedote täällä.)

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja