Maankäyttösektori oli Luonnonvarakeskuksen (Luken) ennakkotietojen mukaan kokonaisuudessaan 11,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (Mt CO₂-ekv.) suuruinen päästölähde vuonna 2023.

Maankäyttösektorin nettonielu on Luken mukaan pienentynyt vuodesta 2010 lähtien, ja se muuttui nettopäästöksi vuonna 2018. Muutosta nettonielusta päästöksi selittävät kasvaneet hakkuumäärät, turvemaametsien hiilidioksidipäästöjen kasvu ja kivennäismaametsien maaperänielun hiipuminen.

Metsät ovat olleet päästölähde vuodesta 2021 lähtien

Luken uusimman kasvihuoneinventaarion ennakkotietojen perusteella puuston nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. Sen mukaan metsät kääntyivät päästöksi vuonna 2021. Vuonna 2023 ne olivat inventaarion ennakkotietojen perustella 1,12 Mt CO₂-ekv. suuruinen päästölähde. Uusimmassa inventaariossa käytettiin tuoreimpia, vuosina 2019–2023 mitattuja tietoja Suomen metsävaroista.

Puuston kasvu ylitti yhä hakkuiden aiheuttaman ja luonnollisen poistuman, ja metsien puusto säilyi nieluna. Se ei kuitenkaan riittänyt kattamaan metsien maaperän kasvaneita päästöjä.

Luken mukaan metsin muuttumista päästölähteeksi selittää usea seikka. Ensinnäkin puuston kokonaisbiomassan kasvu on pienentynyt. Samalla hakkuut ovat kasvaneet: Puuston kasvusta noin 90 prosenttia kuluu hakkuisiin ja luonnonpoistumaan. Vastaama lukema oli 2010-luvun alussa reilut 70 prosenttia. Myös maaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu on pysähtynyt. Tätä kehitystä selittää muun muassa ilmaston lämpeneminen, joka lisää hajotusta.

Maataloussektorin päästöt pienenivät

Maataloussektorin päästöt (6,0 Mt CO₂-ekv.) vähentyivät vuonna 2023 prosentin verrattuna vuoteen 2022. Tätä kehitystä selittää märehtijöiden kuten nautojen, lampaiden ja porojen vähentyminen. Myös sikoja oli vähemmän kuin vuonna 2022.

Ennakkotiedoissa kalkituksen ja lannoituksen päästöt perustuvat vuoden 2022 tietoihin, koska vuoden 2023 tietoja ei vielä ole saatavilla. Lannoituksen päästöt olivat Luken mukaan vuonna 2022 huomattavasti pienemmät kuin aiempina vuosina. Todennäköisenä tätä selittää lannoitteiden käytön vähentyminen niiden hinnannousun vuoksi.

Luke arvioi, että vuonna 2023 lannoitteita käytettiin enemmän. Siksi maataloussektorin vuoden 2023 päästöt voivat nousta maaliskuussa julkaistavissa lopullisissa tuloksissa nyt raportoituja tuloksia suuremmiksi.

Lähde ja grafiikat: Luonnonvarakeskus (Koko tiedote täällä.)