Vuonna 2018 oli maailmantaloudessa suhdannehuippu, mikä näkyi metsäteollisuustuotteiden hyvänä menekkinä, Luonnonvarakeskus tiedottaa. Puun kysyntä kasvatti hakkuut ennätyssuuriksi ja samalla puun hinnat nousivat. Teollisuuspuun hakkuut yksityismetsistä lisääntyivät edellisvuodesta 12 prosenttia ja pystykauppahinnat nousivat reaalisesti havutukilla noin 10 prosenttia ja kuitupuulla noin 9 prosenttia (rahanarvon muutos: elinkustannusindeksi).

Yksityismetsätalouden liiketulos parani 157 euroon hehtaarilta, lähes neljänneksen korkeammaksi kuin edellisvuonna. Yksityismetsätalouden liiketulos oli kaikkiaan 2 079 miljoonaa euroa. Tulos oli euroissa suurempi kuin huippuvuonna 2007, mutta rahan arvonmuutos huomioiden liiketulos jäi reaalisesti seitsemän prosenttia tätä pienemmäksi.

Erot liiketuloksessa suuria maan eri osien välillä

Etelä-Suomessa yksityismetsätalouden liiketulos ylsi yli 200 euroon hehtaarilta ja reaalisesti nousua oli 22 prosenttia edellisvuodesta. Pohjois-Suomessa tulos päätyi 63 euroon hehtaarilta (+25 %). Pohjois-Suomeen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat.

Maakunnittain suurimat hehtaarikohtaiset liiketulokset kertyivät Päijät-Hämeessä (303 €/ha), Kanta-Hämeessä (293 €/ha) ja Etelä-Savossa (284 €/ha). Lapissa tulos oli 37 euroa hehtaarilta. Tulos kasvoi eniten Kainuussa (36 %), Pohjois-Pohjanmaalla (39 %) ja Pohjois-Savossa (28 %). Kainuussa hakkuumääriä lisäsivät talven 2017/2018 tykkylumituhojen hakkuut.

"Päijät-Hämeessä sijaitsevat Suomen rehevimmät metsämaat. Alueella hakatusta puusta 60 prosenttia oli tukkia, etupäässä kuusta. Lapissa kasvuolosuhteet ovat selvästi Etelä-Suomea huonommat, joten hakattavaa per hehtaari on vähemmän. Lapissa kuitupuun osuus hakatusta puusta oli 70 prosenttia, josta suurin osa oli mäntykuitupuuta. Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta", kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila.

Puuntuotannon sijoitustuotto 13 prosenttia

Puuntuotannon sijoitustuotto kasvoi 13,0 prosenttiin vuonna 2018. Luken laskelmassa tuotto on jaettu viiteen osaan. Vuonna 2018 tuottoon vaikutti eniten kantohintojen nousu 8,8 prosenttiyksiköllä. Puunmyyntitulot lisäsivät tuottoa 4,4, puuston nettokasvu 0,2 ja valtion tuet 0,1 prosenttiyksikköä. Puuntuotannon kokonaiskustannukset vähensivät tuottoa 0,6 prosenttiyksiköllä. Tuotto kaksinkertaistui edellisvuodesta ja oli 12 prosenttiyksikköä suurempi kuin edeltäneellä kymmenvuotiskaudella, jolloin puun pystykauppahintojen reaalinen lasku alensi tuottoa.

"Puuntuotannon sijoitustuoton laskentamenetelmä kehitettiin alun perin eri sijoitusmuotojen tuottojen vertailuun. Laskelmassa esimerkiksi yksi kuutiometri kuusitukkia on ”osake”, jonka arvo määräytyy maakunnittaisilla puumarkkinoilla. Omaisuuden arvo lasketaan kertomalla osakkeen määrä sen hinnalla. Vuonna 2018 näin laskettu yksityismetsien arvo oli 5,0 miljardia euroa, 0,4 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna", taustoittaa Uotila.

Puun hintojen vaihtelu on heitellyt puuntuotannon kokonaistuottoa vuosien varrella enimmillään reilulla neljänneksellä ylös- tai alaspäin. Ilman puun hintojen muutosta tuotto on pysynyt vähän yli neljässä prosentissa.

Tietoa tilastoista

Yksityismetsätalouden liiketulos -tilastossa tulot käsittävät teollisuus- ja energiapuuhakkuiden sekä omaan käyttöön hakatun puun määrien ja pystykauppahintojen perusteella lasketut bruttokantorahatulot sekä valtion tuet puuntuotantoon. Menoja ovat yksityismetsätalouden metsänhoito- ja metsänparannusinvestoinnit sekä hallinto- ja muut menot. Tulot ja puuntuotannon investoinnit perustuvat alueittaisiin tilastotietoihin sekä pääosin arvioituihin hallinto- ja muihin menoihin.

Metsä sijoituskohteena -tilastossa julkaistava Puuntuotannon sijoitustuotto on hakkuiden, pystykauppahintojen, valtion metsätaloudelle myöntämien tukien, puuntuotannon menojen ja puustotietojen perusteella laskettu tuottoindeksi. Laskelmassa tulot ja menot suhteutetaan puustomäärien ja pystykauppahintojen perusteella laskettuun puuston arvoon. Tiedot perustuvat Luken tilastoihin ja Valtakunnan metsin inventointeihin (VMI).