Vuonna 2024 metsänomistajat hakivat metsien terveyslannoitukseen tukea Suomen metsäkeskuksesta yli 41 000 hehtaarin alalle. Hehtaarimäärä on nelinkertainen verrattuna vuoteen 2023. Tuolloin tukea haettiin noin 10 000 hehtaarin alalle, Metsäkeskus kertoo.

”Terveyslannoitusten suosio on kasvanut nopeasti. Yksi syy siihen voi olla, että terveyslannoituksen tukiehdot ovat aiempaa yksinkertaisemmat. Tukea saa nykyään myös riittävän puustoisiin, karumpiin suometsiin”, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Viime vuonna kokonaishehtaarimäärästä kivennäismaiden metsien boorilannoitusten osuus oli kaksi kolmasosaa ja turvemaiden tuhkalannoitusten osuus noin kolmannes eli yli 13 000 hehtaaria.

Pohjois-Savon metsänomistajat aktiivisimpia tuen hakijoita

Terveyslannoituksen tukea hakivat viime vuonna Metsäkeskuksen mukaan ylivoimaisesti eniten Pohjois-Savon metsänomistajat. Maakunnasta tuli lähes puolet koko maan boorilannoitushakemuksista. Alueen metsänomistajat hakivat ahkerasti tukea myös tuhkalannoituksiin.

Terveyslannoituksen tukea hakivat paljon myös yksityiset metsänomistajat Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Vastaavasti vähiten näitä lannoituksia toteutettiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Tuhkalannoituksen tukea haettiin eniten suovaltaisissa Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa ja vähiten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Eteläisimmän Suomen lannoituksista valtaosa tehdään suometsissä.

Puuston kasvuhäiriöiden korjausta

Metsäkeskus kertoo, että terveyslannoituksilla korjataan maaperän ravinne-epätasapainosta johtuvia puuston kasvuhäiriöitä. Sen mukaan niiden määrää on edelleen mahdollista lisätä merkittävästi.

”Kivennäismaiden havupuustojen terveyslannoitus on yksi kannattavimmista yksittäisistä metsänhoidon toimenpiteistä. Pohjois-Savon metsissä on valtava terveyslannoitustarve pitkään jatkuneen, booria maasta köyhdyttävän, kaskikulttuurin vuoksi. Tämän kasvuhäiriöistä kärsivien metsien omistajat ovat sisäistäneet todella hyvin”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Terveyslannoituksen saa aloittaa vasta sen jälkeen, kun Metsäkeskus on hyväksynyt tukihakemuksen. Näin varmistetaan esimerkiksi se, että luontoarvoiltaan tärkeät alueet on rajattu lannoitusalueen ulkopuolelle ja vesiensuojelusta on huolehdittu.

Lähde: Metsäkeskus (Koko tiedote täällä.)