Olet täällä

Leimikonteko on puun myyjän tilipäivä

Vaikka leppoisasti jutusteleekin, leimikontekijän huomio ehtii moneen. Hän miettii motteja, euroja, usein uudistamistakin. Lain vaatimat luontokohteetkin löytyvät, kuten myös sopivat jättöpuut.

Ennen vanhaan leimaus oli kaadettavien puiden valitsemista ja merkintää. Kirveellä iskettiin pilkka puuhun ja hamarapuolella yhdistyksen tai firman leima perään.
Perinteisestä leimauksesta ei ole jäljellä muuta kuin termi. Lähempänä oikeaa olisi puunmyyntisuunnitelman laatiminen, joka sekin antaa todellista kapeamman kuvan, mitä kaikkea metsässä tehdään.

"Viimeinen
savotta"
Metsäneuvoja Juha Laitinen  Pieksänmäen seudun metsänhoitoyhdistyksestä odottaa vilkasta puukauppasyksyä. Se merkitsee kiireitä kokeneelle leimaajalle.
Loman jälkeen  ensimmäistä leimikkoa hän lähti tekemään Varkaudessa asuvan metsänomistaja Eino Herrasen maille Jäppilään. Tapaaminen oli sovittu jo ennen lomia.
"Lähtökohtana leimaukselle on aina metsänomistajan tarve, tavallisimmin taloudellinen tai metsänhoidollinen."
Herrasella, kuten monella muullakin tänä syksynä, pontimena on verotus.
"Kotitilani metsät ovat olleet nimissäni muutaman vuoden. Puusto on paljolti hakkuukypsää. Lisäksi isäni aikanaan valitsema pinta-alaverotus siirtyi metsän myötä minulle. Niinpä olemmekin tuon Jussin kanssa tehneet jo pari leimikkoa. Täytyy nyt vielä yksi leimikko panna myyntiin. Sen jälkeen meillä ei ihan vähään aikaan taideta puuta myydä."

"Näpsäkkä
pieni leimikko"

Tällä kertaa leimikonteko oli helppoa. Herranen oli ennalta miettinyt, minne leimikko rajataan. Toisaalta Laitinenkin tuntee tilan metsät leimausten ja takavuosina tehdyn tila-arvion ansiosta.
Pihalla miehet silmäilevät hetken ilmakuvia, ikään kuin muodon vuoksi.
Ensimmäinen nauha sitaistaan kuusikoksi istutetun vanhan pellon kulmaan ja siitä edetään rajaa pitkin. Raja on auki ja huolellinen Herranen on vielä pystyttänyt nauhoitettuja keppejä linjalle.
"Tämä onkin harvinaista herkkua. Monesti varsinkin etäällä metsistään asuvilla omistajilla on vaikeuksia löytää rajoja. Niiden etsimiseen kuluu paljon aikaa", Laitinen kertoo.
Kierrokseen joutuu kuusivaltainen, tukkimetsä. Leimikko rajautuu muutaman vuoden vanhaan peltokuusikkoon ja pari vuotta sitten kuuselle istutettuun hakkuualaan ja toisaalla kallioiseen mäntymetsään.
Rajaus valmistuu noin tunnissa. Pakettiin pannaan vajaan hehtaarin kuvio, arviolta kaksi sataa kuutiota puuta, valtaosin kuusta.
"Näpsäkkä pieni leimikko", arvelee Laitinen.

"Paperit postitse
allekirjoitettavaksi"
Laitisen työskentely näyttää lähinnä kuitunauhojen solmimiselta. Jutustelun ohessa ammattimies ynnäilee hakkuussa kertyviä mottimääriä, katselee mahdolliset metsälain suojaamat lämpäreet ja merkkaa vielä sopivat säästöpuut.
Puukaupan pelisäännöt sovitaan samalla reissulla, että Herranen antaa yhdistykselle valtakirjan ja Laitinen esittelee leimikon kaikille ostajaehdokkaille. Niillä on viikko aikaa vastata tarjouspyyntöön.
"Metsänomistajaksi tullessani en edes tiennyt, että muutkin kuin isot metsäyhtiöt ostavat puuta. Kaikki leimikkoni ovatkin menneet sahoille. On jotenkin mukavaa, kun pienen tilan puut kelpaavat pienille ostajille."
Laitisella on vielä edessään tarvittavien paperien työstäminen.
"Panen ne sitten postitse allekirjoitettavaksi."

"Nopea kauppa"
Herrasen leimikko on keskimääräistä selvästi pienempi. Laitinen uskoo silti, että kauppa syntyy helposti. Kuusi on kysyttyä ja kesällä korjattavaksi sopivia leimikoita ostajilla ei ole ruuhkaksi asti.
"On vaikea ennakoida, kuka puut ostaa. Se riippuu muun muassa siitä, onko jollain yhtiöllä lähimailla jo ostettuna samaan aikaan korjattavaksi sopivia kohteita."
Hän luottaa, että Herranen ehtii saada puunmyyntitulonsa vielä tämän vuoden puolella ja välttyy myyntiveroilta"
"Ja vaikka hakkuu viivästyisikin, niin ostajat näyttävät olevan halukkaita maksamaan jopa 70-80 prosenttia ennakoita tänä syksynä."

PUUNMYYNTI-  JA UUDISTAMISSUUNNITELMA

Leimattaessa merkitään hakattavat alueet metsään ja kartalle. Useimmiten leimauksen tekevät metsänhoitoyhdistykset, jotka myös avustavat metsänomistajia puiden myymisessä. Yhdistyksen puukaupalliset palvelut ovat maksullisia. Myös puunostajat tekevät leimikoita.

Leimauksen yhteydessä tehdään:
- metsänkäyttöilmoitus, hakkuut voi aloittaa kahden viikon kuluttua ilmoituksen jättämisestä metsäkeskukselle
- leimausseloste, josta käy ilmi hakkuutapa ja puutavaralajikertymä
- arvio hakkuussa kertyvistä puunmyyntituloista
- puukauppavaltakirja ja toimeksianto, jos metsänhoitoyhdistys tai vastaava avustaa metsänomistajaa puukaupan tekemisessä
- päätehakkuuleimauksen yhteydessä laaditaan myös uudistamissuunnitelma, jossa määritellään, mitä toimenpiteitä uuden puuston aikaansaamiseksi tarvitaan.
- Samassa yhteydessä suunnitellaan usein metsänhoitotöitä esimerkiksi taimikoiden hoitohankkeita.

# MIKKO RIIKILÄ -  METSÄLEHTI MAKASIINI 5/2005

 

Samankaltaista sisältöä