Olet täällä

Kaliumin puute uhkaa metsänkasvatuksen kannattavuutta

Kaliumin puutetta esiintyy yleisimmin paksuturpeisilla turvemailla. Sen riski on suurimmillaan, kun ensimmäinen ojituksen jälkeinen puusukupolvi hakataan. Myös hakkuissa lähtevän biomassan ja metsänkäsittelytoimien aiheuttamien huuhtoumien myötä kaliumia voi kadota niin paljon, että metsänkasvatuksen mahdollisuudet ovat vaarassa. Kaksi kolmas osaa kaliumista on sitoutunut oksiin sekä neulasiin ja loput kantoihin ja juuristoon.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kenttäkokeissa havaittiin, että laskettaessa yhteen korjatun puun ja kantojen mukana metsästä poistuva kalium ja metsänkäsittelyn aiheuttama huuhtouma, kasvupaikan kaliumtase painuu herkästi miinukselle sekä karuilla kasvupaikoilla että rehevämmillä paksuturpeisilla ojitusalueilla. Ilmakehän kaliumlaskeuma ei riitä kompensoimaan kalihävikkiä.

Yleisesti on tiedossa, että kaliumia on vähän sellaisilla paksuturpeisilla kasvupaikoilla, jotka olivat ennen ojitusta puuttomia tai hyvin harvapuustoisia. Luken uusien kokeiden tulokset osoittavat, että myös parhaimpina kasvupaikkoina pidettyjen runsaspuustoisten korpikuusikoiden joukossa on riski kaliumpuutokselle.

Jos metsää ei lannoiteta, kalium saattaa ehtyä viimeistään silloin, kun päätehakkuun jälkeen aletaan kasvattaa seuraavaa puusukupolvea. Luken mukaan tuhkalannoitus on hyvä vaihtoehto. Metsänkasvatuksen jatkaminen ei ole välttämättä päätehakkuun jälkeen kuitenkaan kannattavaa, jos kasvupaikkaa joudutaan lannoittamaan useita kertoja.

Lähde: Luke

Kommentit

Samankaltaista sisältöä