Olet täällä

Suomalaistutkimuksen tavoitteena jalostaa puusta kalanrehua

Suomen sahat tuottavat 3,3 miljoonaa kuutiometriä sahanpurua joka vuosi, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteessa kerrotaan. Suuri osa sahanpurusta käytetään sellun ja energian tuotantoon. Kuitenkin merkittävä määrä sahanpurusta jää myös käyttämättä ja lopulta mätänee. Purukasojen kasvaminen sahoilla saattaa jopa rajoittaa tuotantoa.

Luken Risto Korpinen uskoo, että sahanpuru voisi olla osa vastausta maailman kasvavaan ravinnontarpeeseen.

Korpinen johtaa projektia nimeltään MonoCell – Korkealuokkaista yksisoluproteiinia kalanrehuksi. Projektin tavoitteena on proteiinin valmistaminen sahanpurusta ja jalostaminen edelleen kalanrehuksi. Ryhmässä on mukana kymmenen tutkijaa eri puolilta Suomea.

Projekti pääsi toden teolla vauhtiin elokuussa, jolloin tehtiin ensimmäiset kokeet. Monivaiheisten kokeiden lopuksi tehdään elinkaarianalyysi, joka kertoo, kuinka paljon energiaa ja kemikaaleja koko prosessissa on käytetty. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua syksyn aikana.

 

Tarve kotimaiselle kalanrehun raaka-aineelle

Korpisen mukaan nykykäytäntö syöttää soijaa ja villikalaa viljeltäville kaloille ei ole pitkällä aikavälillä kestävää.

”Villikalan käyttö kalanrehuna on johtanut maailman kalakantojen romahtamiseen”, Korpinen muistuttaa tiedotteessa.

Soijateollisuudessa on myös omat ongelmansa, kuten metsän raivaaminen soijaplantaasien tieltä. Soija voitaisiin myös käyttää suoraan ihmisravinnon kasvattamiseen eläinten rehun sijaan.

Korpisen mukaan Suomessa kalateollisuudelta puuttuu tällä hetkellä kestävä kotimainen vaihtoehto kalanrehuksi. Hänen mielestään sahanpuru on ihanteellinen kalanrehun raaka-aine, sillä se ei sovellu ihmisravinnoksi sellaisenaan eikä näin ollen kilpaile ihmisravinnon kanssa.

 

Sahat voisivat lisätä kannattavuuttaan uudella liiketoiminnalla

Sellutehtailla on Korpisen mukaan valmiiksi oikeanlaiset laitteistot innovaation kehittämiseen sekä käyttöön ja siten uuden liiketoiminnan luomiseen.

Energianlähteenä sahanpurun hinnat ovat romahtaneet, sillä valtion tuet metsähakkeen energiakäytölle eivät koske kotimaista sahanpurua. Se on myös syy Korpisen optimistisuudelle sahojen suhteen - sahat voivat nimittäin sellutehtaiden ohella lisätä kannattavuuttaan hyödyntämällä tuotantonsa sivuvirtoja.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus

Kommentit

Samankaltaista sisältöä