Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan aikainen laatuharvennus on taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin aikainen alaharvennus tai viivästetty ensiharvennus.

Näin siitäkin huolimatta, että aikaisen harvennuksen tulot jäivät tutkimuksessa muutamiin satoihin euroihin hehtaarilta, ja puusto piti harventaa vielä toisen kerran.

Laatuharvennus tehdään viimeistään 12 metrin pituisessa männikössä

Männikön laatuharvennus tehdään 10–12 metrin pituisessa männikössä suoria ja hento-oksaisia puita suosien. Alle jääneiden pienten puiden ja huonorunkoisten lisäksi poistetaan rohkeasti hyväkasvuisia, mutta oksikkaita päävaltapuita.

Menetelmä lisää tutkimuksen perusteella kiertoajan tukkisatoa, parantaa tukkien laatua sekä nostaa metsänkasvatuksen kannattavuutta, Luke tiedottaa. Pystykarsinnalla täydennettynä varhainen laatuharvennus tuottaa huippulaatuista mäntyä.

Tutkimuksessa verrattiin erilaisia männikön harvennustapoja

Tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden viljelymännyt kasvavat hyvin, mutta ovat usein oksikkaita. Paksut oksat heikentävät puun lujuutta ja ulkonäköä sekä haittaavat puun työstöä. Nuorena vauhdilla kasvaneiden puiden puuaines on myös höttöä. Taimikkovaiheen jälkeen paras keino puun laadun parantamiseen onkin harventaa huonot puut ajoissa pois.

Vuonna 1987 Kajaanin eteläpuolelle, UPM:n maalle perustetulla männikön ensiharvennuskokeella verrattiin ala-, laatu- ja yläharvennusta. Kokeen neljäs vaihtoehto oli viivästetty ensiharvennus 10 vuotta myöhemmin.

”Kaikki tukkien katkontaan ja laatuun vaikuttavat ominaisuudet mitattiin puiden ollessa 55 vuoden ikäisiä. Koko kiertoaikana laatuharvennus tuotti eniten tukkia ja viivästetty harvennus eniten kuitupuuta”, Luken tutkija Pentti Niemistö kertoo tiedotteessa.

Laatuharvennuksella tuotettujen tukkien keskimääräinen laatu oli muita parempi, vaikka huippulaatuisten tyvitukkien määrä jäikin pienemmäksi verrattuna pystykarsintaan.

Bulkkilaadusta kohti hyvälaatuista tukkipuuta

Huonon laadun rinnalla männiköiden kasvatusta riivaavat ensiharvennusten laiminlyönnit. Korjuukustannukset ovat korkeat ja ensiharvennuspuun hinta alhainen.

”Vaikka puunostajille mieluinen viivästetty ensiharvennus tuottaa lyhyellä tähtäimellä hyvin tuloa myös metsänomistajalle, ei siihen kannata langeta, koska hento-oksaiset laatupuut jäävät oksikkaiden päävaltapuiden varjoon. Sen sijaan aikainen laatuharvennus palkitsee aikanaan runsaalla ja laadukkaalla tukkisadolla”, Niemistö neuvoo.

Takavuosina tehty päätös poistaa energiatuet kuitupuukokoiselta ensiharvennuspuulta tyrehdytti energiapuuharvennukset nuorissa metsissä, joissa oli hyvät edellytykset laatuharvennukselle. Nyt harvennuksia viivästetään tai tehdään liian rajuina.

Halvempaa kuitupuuta riittää sellutehtaiden ja biojalostamoiden tarpeisiin, mutta hyvälaatuinen tukkipuu takaisi Suomen metsäalalle vahvan kilpailuaseman. Bulkkilaatuista puuta riittää niin kotimaassa kuin maailmalla.

Lähde: Luonnonvarakeskus