Kuusikoiden ja männiköiden taloudellisesti pahimmat tuhonaiheuttajat ovat juurikääpäsienet, jotka leviävät kesähakkuiden yhteydessä, kertoo Suomen metsäkeskus.

Juurikääpäsienet lahottavat kuusikoita ja tappavat mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä. Juurikääpäsienien leviämistä ovat edistäneet hakkuut, joissa ei ole tehty juurikäävän torjuntaa. Myös ilmastonmuutoksella on osuutta.

”Ilmaston lämpeneminen lisää juurikäävän tartuntariskiä ja taudin leviämistä entisestään. Huolellinen juurikäävän torjunta edesauttaa metsien säilymistä terveinä ja kasvukuntoisina”, Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen kertoo.

Taudin leviäminen estetään urealla tai harmaaorvakkaliuoksella

Puun hakkaajan tulee huolehtia juurikäävän torjunnasta metsätuholain mukaisesti. Torjuntavelvoite koskee toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana tehtäviä hakkuita havupuuvaltaisissa metsiköissä juurikäävän leviämisen riskialueilla.

Juurikäävän leviäminen estetään käsittelemällä havupuiden kannot urealla tai harmaaorvakkaliuoksella.

Toistaiseksi kantokäsittely ei ole lakisääteinen turvemaiden männiköissä. Uusimpien selvitysten mukaan myös turvemaiden männiköt kärsivät kuitenkin männynjuurikäävän aiheuttamasta tyvitervastaudista. Siksi kantokäsittely on suositeltavaa myös näissä leimikoissa.

Kantokäsittelyiden työnlaatu pääosin hyvää

Metsäkeskus on tehnyt tarkastuksia juurikäävän torjumiseksi tehtävän kantokäsittelyn työnlaadusta eri puolilla Suomea. Tarkastukset painottuivat torjuntakauden alkuun.

Työnlaatu on tarkastusten mukaan melko hyvällä tasolla. Kohteista noin 87 prosentissa kantokäsittely oli tehty hyvin, kun tyydyttävästi toteutettuja kohteita oli 13 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna tulokset parantuivat hieman.

Metsäkeskus tarkastaa myös, että kuljettaja on suorittanut kasvinsuojelututkinnon. Kahta tapausta lukuun ottamatta tutkinto oli asianmukaisesti suoritettu.

”Ammattimaisen toiminnanharjoittajan on metsätuholain mukaan tunnettava juurikäävän torjuntaan liittyvät velvollisuudet ja valvottava juurikäävän torjunnan toteutusta. Kantokäsittelyssä työjäljen laatuun vaikuttaa merkittävästi metsäkoneen kuljettajan osaaminen ja huolellisuus levityslaitteiston käytössä. Tarkastuksissa kantojen läpimittojen ei sen sijaan havaittu vaikuttavan kantokäsittelyn tuloksiin”, Korhonen toteaa.

Metsäkeskus tarkastaa vuosittain maastossa hakkuun yhteydessä noin 10 prosenttia jokaisen puunhankkijan käyttämistä koneista todetakseen kantokäsittelyn laadun.

Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat julkaisseet vuonna 2017 oppaan juurikääpätuhojen tunnistamista ja torjuntaa varten. Opas on kirjoitettu käytännön metsätalouden toimijoille: puunostajille, korjuusuunnittelijoille, koneurakoitsijoille ja metsänomistajille.

Lähde: Metsäkeskus