Olet täällä

Pohjois-Suomen metsien käyttöä tarve tehostaa – ensiharvennusrästit syyniin uudessa hankkeessa

Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus selvittävät Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien keskittymät ja niiden puuraaka-ainepotentiaalin.

Pohjois-Suomeen on suunnitteilla useita metsäteollisuusinvestointeja, jotka lisäävät tulevaisuudessa puun tarvetta. Teollisuuden käyttämä puu hakataan yleensä ensiharvennuskohteita järeämmiltä harvennuksilta, mutta puuston tehokkaan kehityksen kannalta ensiharvennukset olisi tehtävä oikeaan aikaan.

Pohjois-Suomen nuoret metsät ovat suurelta osin hyödyntämätön varanto. Ensiharvennuskohteiden määrä on kahden pohjoisimman maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin, alueella edelleen hälyttävä, noin 370 000 hehtaaria.

Puu liikkeelle

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen Metsäkeskus ovat ryhtyneet selvittämään pohjoisen Suomen ensiharvennusrästejä Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle -hankkeessa. Alustavien selvitysten mukaan Pohjois-Pohjanmaalta on löytynyt 45 yli 30 hehtaarin ensiharvennusrästikeskittymää ja Lapista yli 50 hehtaarin keskittymiä saman verran.

Puun markkinoille saamisen näkökulmasta potentiaalisimpia keskittymiä, joille on valmis tiestö, on Pohjois-Pohjanmaalla lähes 20 ja Lapissakin 15.

”Myöhässä olevat ensiharvennukset ovat myös metsänhoidollinen ongelma, sillä ne hidastavat ainespuun kasvua ja tämä voi puolestaan vaikuttaa negatiivisesti Suomen hiilitaseeseen. Nyt tavoitteena on saada ensiharvennusrästit paikannettua, puu liikkeelle ja parannettua metsänhoidon tasoa”, Luke tutkija Marja-Leena Päätalo toteaa tiedotteessa. 

Vaihtoehtoja selvitetään laskelmilla

Rästikeskittymistä valitaan joukko esimerkkikohteita, joille laaditaan kolme erilaista puun talteenottoketjua ja näille tarkat talouslaskelmat. Kohteiden tietojen pohjalta tehtävillä laskelmilla selvitetään, millaisia teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä puunkorjuuseen on valituilla kohteilla.

Laskelmissa selvitetään myös, miten vaihtoehtoiset puunkorjuutavat vaikuttavat puuston myöhempään kehitykseen. Näin voidaan vertailla eri puunkorjuutapojen vaikutusta puuston rakenteeseen ja määrään päätehakkuuvaiheessa.

”Hankkeemme avulla metsänomistajille, koneyrittäjille ja puunostajille tarjotaan aivan uutta tietoa ensiharvennusrästikeskittymien sijainneista, korjuuolosuhteista ja hakkuukertymistä. Tällaista usean toimijan tietoa ei toistaiseksi ole keskitetysti saatavilla Suomessa”, kertoo Päätalo.

Keskittymien sijainti ja puustomäärä on tarkoitus esittää teemakartoilla, joita metsäalan toimijat voivat käyttää ensiharvennuskohteiden löytämiseksi ja keskittymien omistajien aktivoimiseksi vaikkapa yhteishakkuisiin.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus

Kommentit

Samankaltaista sisältöä