25.09.19

Maanmuokkaus varmistaa metsän kasvun

Metsämaan muokkauksella taataan nopea ja varma metsän uudistuminen sekä lisätään metsien kasvua. Luonnonvarakeskuksen raportissa, Metsämaan muokkaus, kerrotaan, miksi muokkausta tarvitaan ja mitä eri toimenpiteistä seuraa.

Metsämaan muokkauksella taataan nopea ja varma metsän uudistuminen sekä lisätään metsien kasvua. Luonnonvarakeskuksen raportissa, Metsämaan muokkaus, kerrotaan, miksi muokkausta tarvitaan ja mitä eri toimenpiteistä seuraa.

Maanmuokkausta on tutkittu ja kehitetty jo kauan. Luken tutkijat kokosivat alan kirjallisuuden yhteen ja kirjoittivat synteesin maanmuokkauksen vaikutuksista metsänuudistamiseen, vesistöihin sekä ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen.

Muokkaus vähentää maan tiivistymistä, kohottaa maan lämpötilaa, lisää kasveille käyttökelpoisten ravinteiden saantia sekä vähentää pintakasvillisuuskilpailua ja siemen- ja taimituhoja. Tutkimustulokset osoittavat johdonmukaisesti, että nämä tekijät saavat taimet säilymään elossa ja kasvamaan paremmin kuin muokkaamattomalla maalla (kuva 1). Positiiviset vaikutukset metsien kasvuun näkyvät vuosikymmeniä.

Muokkaus helpottaa myös viljelytyötä ja mahdollistaa edullisemman taimimateriaalin käytön istutuksessa. Puuston kiertoajalle ulottuvien taloudellisten laskelmien mukaan maanmuokkaus on kannattava investointi. Tuoreen kankaan istutuskohteella muokkauksen vuosituotto on noin 3,5 prosenttia.

Ilman muokkausta kylvön ja siemenpuuhakkuun onnistuminen on hyvin epävarmaa. Nykytietojen mukaan maanmuokkaus edesauttaa taimettumista myös jatkuvan kasvatuksen aloilla.

Oikein valituilla menetelmillä vähennetään muokkauksen negatiivisia vaikutuksia

Aiemmin maanmuokkausta tehtiin auraamalla. Nykyisin pyritään käyttämään menetelmiä, jotka ottavat huomioon kohteen olosuhteet, uudistamistavan ja rikkovat maata mahdollisimman vähän mutta jotka varmistavat siementen itämisen ja taimien kasvun.

Maanmuokkaus voi vähentää metsikön hyödynnettävyyttä matkailu- ja virkistyskäytössä muun muassa maisemahaittojen sekä marjavarvuston vahingoittumisen vuoksi. Yleisesti ottaen boreaalinen metsäkasvillisuus toipuu kuitenkin muokkauksesta hyvin. Oikeilla menetelmillä ja niitä kehittämällä, ohjeistuksella, muokkausta tekevien kuljettajien koulutuksella sekä työn huolellisella toteutuksella voidaan merkittävästi vähentää maisema-, virkistys- ja vesistövaikutuksia sekä turvata maalahopuiden ja niillä elävien lajien säilyminen uudistusalalla.

Kivennäismailla maanmuokkauksen vesistövaikutukset ovat yleensä vähäisiä. Muokatulta maalta vapautuu ravinteita enemmän kuin muokkaamattomalta, mutta huuhtoumat ovat pieniä, koska maa ja kasvillisuus pidättävät niitä. Rinteissä menetelmän valinnalla ja muokkausjäljen oikealla suuntaamisella ehkäistään kiintoainehuuhtoumia. Turvemailla tilanne on ongelmallisempi. Niillä valumavesien ravinne- ja kiintoainespitoisuudet ovat moninkertaisia kivennäismaihin verrattuna. Vesistövaikutuksia voidaan vähentää riittävillä suojavyöhykkeillä ja käyttämällä lisäksi muita vesiensuojelumenetelmiä.

Kivennäismailla muokkauksen vaikutus kasvihuonepäästöihin ja maan hiilivarastoon on lievä. Pidemmällä aikavälillä muokkaus parantaa metsän kasvua ja auttaa lisäämään metsäekosysteemin hiilivarastoa (kuva 2). Turvemailla uudistamistoimet lisäävät vedenpinnan vaihteluita, mikä voi lisätä vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tämän vuoksi käytettävä uudistamis- ja muokkausmenetelmä tulee valita tarkoin.

"Maanmuokkauksella aikaansaatu kasvunlisäys on yksi niistä toimenpiteistä, joiden avulla metsiemme kasvu ja hiilinielu on saatu lisääntymään noin kaksinkertaiseksi viimeisten 60 vuoden aikana. Hiilinielun ylläpitäminen edellyttää, että metsän uudistumisesta huolehditaan jatkossakin", toteaa Luken metsämaatieteen professori Hannu Ilvesniemi.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja