Olet täällä

Sahanpurusta tuotettu proteiini voidaan hyödyntää kalanrehuna

Luonnonvarakeskus Luken MonoCell-projektissa on onnistuttu tuottamaan yksisoluproteiinia sahanpurusta, Luke uutisoi. Proteiini on hyödynnettävissä esimerkiksi kalanrehuna, jolloin metsäteollisuuden sivuvirta päätyisikin ihmisravinnoksi.

Suomen sahat tuottavat vuosittain 3,3 miljoonaa kuutiometriä sahanpurua. Suuri osa purusta käytetään sellun ja energian tuotantoon, mutta merkittävä määrä jää myös käyttämättä. Sahanpuru on muodostunut monilla sahoilla lähes ongelmajätteeksi.

MonoCell-hankkeessa kehitetyssä prosessissa sahanpurun sisältämät sokerit pilkotaan, jotta yksisoluorganismi, eli hiiva, voi hyödyntää sokeria ravintonaan. Olosuhteita on säädetty siten, että lopputuotteena syntyy  pääasiassa proteiinimassaa etanolin sijaan.

"Olen todella tyytyväinen, että Luken monialaisen yhteistyön tuloksena meillä on nyt konkreettinen tuote ja koko prosessi, jolla pystymme valmistamaan kestävää kotimaista proteiinia", iloitsee projektia johtava Risto Korpinen Lukesta.

Korpisen lisäksi tutkimusryhmässä ovat työskennelleet Lucia Blasco, Rina Bragge, Minna Kahala, Vesa Joutsjoki, Kalle Kaipanen, Marja Kallioinen, Petri Kilpeläinen, Sari Lassila, Jarkko Mäkinen, Nora Pap sekä Jouni Vielma.

Uutta liiketoimintaa metsäteollisuudelle

Yksisoluproteiinin tuotanto olisi mahdollista integroida osaksi esimerkiksi sellutehtaan toimintaa. Sahapurussa oleva ligniini ei kelpaa proteiininvalmistukseen, mutta sitäkin voitaisiin hyödyntää prosessin tarvitseman energian tuottamiseen.

Korpinen kertoo, että puupohjaista proteiinia voitaisiin hyödyntää kalanrehuna, jossa tarvitaan runsaasti hyvä laatuista proteiinia. Innovaatio parantaisi rehun proteiiniomavaraisuutta, ja samalla vähenisi tarve käyttää peltopinta-alaa kalanrehun tuotantoon.

"Suomessa kalanrehussa käytetään paljon ulkomailta tuotavaa täydennysproteiinia, kuten soijaa. Kalateollisuudelta puuttuu kestävä kotimainen vaihtoehto. Maailmalla myös villikalaa hyödynnetään kalanrehuna, mikä on johtanut maailman kalakantojen romahtamiseen", Korpinen sanoo.

Lukessa on meneillään myös muita hankkeita, joissa tutkitaan uusien kestävien proteiinilähteiden hyödyntämistä kalanrehussa.

Seuraavaksi MonoCell-hankkeessa selvitetään, millainen on proteiinin aminohappokoostumus, ja mahdollisessa jatkohankkeessa proteiinista valmistetaan rehua kokeiltavaksi kalanviljelyssä.

Puuproteiinia ei ole tarkoitus käyttää suoraan ihmisravinnoksi, mutta Korpinen kertoo kuitenkin jo maistaneensa tuotetta. "Se oli oikeastaan ihan hyvän, vähän suolaisen makuista."

Kommentit

Samankaltaista sisältöä