Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella metsän uudistaminen onnistuu tasaikäisrakenteisissa metsissä selvästi varmemmin viljelemällä kuin luontaisesti uudistaen. Metsän uudistamisen tarkastuksia tehtiin viime kesänä hakkuualueilla, joilla oli toteutettu päätehakkuu noin kolme vuotta sitten, Metsäkeskus uutisoi.

Metsänomistajien tulee huolehtia siitä, että päätehakkuun jälkeen hakkuualalle syntyy uusi metsä. Metsän voi uudistaa joko viljellen tai luontaisesti. Luontaisesti uudistaen taimikko syntyy hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän puuston siemenistä.

Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella luontaisesti uudistettuihin tasaikäisrakenteisiin metsiin ei usein ollut syntynyt riittävästi puuntaimia. Etenkin kuusen ja koivun luontaisen uudistamisen tulokset olivat tänä vuonna heikkoja verrattuna viljellen uudistettuihin metsiin.

"Tulokset vastaavat pitkälti aiempia tarkastus- ja tutkimustuloksia kuusen ja koivun luontaisen uudistumisen onnistumisesta", sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Korhosen mukaan kuusen luontainen uudistaminen onnistuu todennäköisimmin, jos maaperä on taimettumisherkkää ja uusia taimia on syntynyt metsään jo ennen hakkuita. Erityisen hyviä siemenvuosia kuusella on noin 10 vuoden välein. Rauduskoivua voi yrittää uudistaa luontaisesti keskikarkeilla rinnemailla. Koivut tuottavat hyvin siementä lähes joka vuosi.

"Luontainen uudistaminen voi onnistua hyvinkin, kun osaa ajoittaa hakkuut hyvien siemenvuosien mukaan ja kiinnittää huomiota hakkuualueen kasvupaikkaan. Epäonnistumisen riski on olemassa varsinkin rehevimmillä maapohjilla, jos ei huolehdita maanmuokkauksesta ja tarvittavasta heinäntorjunnasta", Korhonen sanoo.

Metsän uudistamiskohteet näkyvät Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Palvelussa metsänomistaja voi ilmoittaa, kun uusi taimikko on perustettu ja pitää näin metsätietonsa ajan tasalla.

Puuntaimien istutustiheys on laskenut

Metsäkeskus tarkasti viime kesänä metsän uudistamisen laatua noin 1 700 hehtaarilla eri puolilla Suomea. Metsä oli uudistettu hyvin noin 75 prosentilla kaikista tarkastetuista kohteista.

Maakunnittain verrattuna uudistaminen oli toteutettu parhaiten Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Heikoiten taimikko oli saatu kasvuun Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa.

Viljellen perustetuissa taimikoissa taimet oli istutettu harvempaan kuin aiempina vuosina. Istutustiheys oli laskenut männyn istutuksissa noin 1 700 kappaleeseen hehtaarilla, kuusen istutuksissa noin 1 600 ja rauduskoivun istutuksissa noin 1 500 kappaleeseen hehtaarilla.

Metsänhoitosuositusten mukaan sopiva istutustiheys männyllä on noin 2 000 kappaletta hehtaarilla, kuusella noin 1 800 ja rauduskoivulla noin 1 600 kappaletta hehtaarilla.

"Metsänviljelykohteilla luonnontaimet kuitenkin täydentävät runkoluvun hyvin usein metsänhoitosuositusten tavoitetasolle", Korhonen sanoo.

Lisätietoa metsän uudistamisen tarkastustuloksista vuonna 2019 on Metsäkeskuksen sivuilla.

Lähde: Metsäkeskus