07.08.20

Kuka päättää yksityistien kunnosta – Mökin- vai metsänomistaja?

Metsäautoteitä käyttävillä on usein hyvin erilaisia näkemyksiä tien kunnostustarpeesta.

Metsäautotiet muodostavat metsätaloudelle tärkeän liikenneverkon, jonka kautta puut kuljetetaan metsistä jalostuslaitoksiin. Hyvä metsätie vaikuttaa puun hintaan, tehostaa metsänhoitotöitä sekä nostaa metsätilan arvoa. Suomessa on yksityisteitä noin 370 000 kilometriä, joista metsäautoteinä on rakennettu noin 125 000 kilometriä.

Monet metsäautotiet on alun perin rakennettu raskaan puunkuljetuskaluston mitoituksen mukaan. Vähitellen puunkuljetusten rinnalle on tullut pysyvän asutuksen ja virkistyskäyttäjien liikennettä sekä raskasta maatalousliikennettä. Kesämökkiläiset ovat yksi merkittävä ryhmä yksityisteiden käyttäjistä. Yksityisteiden varsilla on noin 190 000 kesämökkiä. Metsäautoteitä käytetään myös esimerkiksi hoiva- ja pelastustehtävissä.

Metsäkeskuksen metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen kertoo, että moni metsäautotieksi rakennettu yksityistie on tullut viime vuosina perusparannusikään. Koska metsäautoteitä käytetään hyvin monenlaiseen liikennöintiin, tieosakkailla on usein myös hyvin erilaisia näkemyksiä tien kunnostustarpeesta.

"Eniten perusparannuksen kustannuksia nostaa tien kantavuuden parantaminen. Tästä syntyy usein myös kitkaa tiekunnan osakkaiden välillä. Osa haluaa tien kantavan liki ympäri vuoden raskasta kalustoa, mutta osalle riittäisi vähäisempikin kantavuus", hän kertoo.

Nousiaisen mukaan yksityistielaki antaa tähän kiistaan selvän vastauksen. Metsäautotie pitää rakentaa tieosakkaiden tienkäytön vaatimalle tasolle. Jos tiellä kulkee raskasta liikennettä, pitää se huomioida tien perusparannustöissä.

"Perusparannustyöt täytyy siis tehdä niin hyvin, että tie kestää sillä kulkevan liikenteen painoa ja kulutusta", painottaa Nousiainen.

Yksityistien kunnostamiseen voi saada tukea

Yksityisteitä koskevat päätökset tehdään tieosakkaiden perustamassa tiekunnassa, joita Suomessa on noin 55 000. Yksityistien perusparannuksesta päätetään aina tiekunnan kokouksessa. Tien kunnostuskulut jaetaan tieosakkaiden kesken mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja ajantasaisen yksikkölaskelman mukaan.

Nousiainen muistuttaa, että yksityisteiden perusparantamiseen on tällä hetkellä saatavilla hyvin avustuksia. ELY-keskuksilla on varattu yksityistieavustusvaroja 21 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Metsäkeskuksella on noin 8 miljoonaa euroa Kemera-tukivaroja, joita tiekunnat voivat hakea metsäteiden perusparannukseen. Kemera-tuki kattaa keskimäärin noin puolet metsätien perusparannuksen kustannuksista. Viime vuonna metsäautoteitä perusparannettiin noin 900 kilometriä ja rakennettiin noin 90 kilometriä valtion Kemera-tuella.

"Yksityistiet ovat ratkaisevassa asemassa metsä- ja bioenergiateollisuuden puunhankinnalle. Vuosittain hakatusta puutavarasta yli 90 prosenttia lähtee jalostuslaitoksille metsätien varrelta", Nousiainen sanoo.

Lähde: Suomen metsäkeskus

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja