09.10.20

Jos syksystä tulee lämmin ja talvesta leuto, kirjanpainajan tuhot voivat vielä pahentua

Kirjanpainajien määrät olivat tänä vuonna keskimäärin korkeampia kuin kolmena edellisenä vuonna.

Luken tutkija Markus Melinin mukaan kirjanpainajien määrät olivat tänä vuonna keskimäärin korkeampia kuin kolmena edellisenä vuonna. Kannat nousivat aiemmista vuosista muun muassa Savo-Karjalan sekä Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan seurantapisteillä.

Kesän ensimmäinen uusi kirjanpainajasukupolvi aikuistui heinäkuussa ja parveili elokuussa. Havaintojen mukaan kirjanpainajien lento on jatkunut vilkkaana myös elo-syyskuussa, sillä Etelä- ja Väli-Suomen seurantapaikoilta saatiin tuona aikana jopa vajaa kolmannes (28 %) tämän kesäkauden aikana kertyneestä saalismäärästä. Tällöin ne munivat kuusiin toisen sukupolven.

Jos syksy on erittäin lämmin, kuoren alla kehittyvä toinen sukupolvi saattaa ehtiä aikuistua ennen talvea. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Yliojan mukaan on kuitenkin harvinaista, että tämä toinen sukupolvi selviäisi talven yli.

Kirjanpainajan parveilu oli voimakkainta kevätkesällä

Yleisesti kirjanpainajan parveilu oli tänä vuonna voimakkainta kevätkesällä. Esimerkiksi Etelä- ja Väli-Suomen seurantapisteillä pyydetyistä kirjanpainajista hieman yli puolet (51 %) saatiin juhannukseen mennessä.

Elokuun puoliväliin mennessä kirjanpainajia saatiin saaliiksi yli 15 000 seitsemällä paikkakunnalla: Vihti, Pornainen, Hautjärvi, Lapinjärvi, Valkeala, Uusi-Kylä ja Rautalampi. Lisäksi syyskuuhun mennessä kirjanpainajia oli kertynyt yli 15 000 myös Myrskylässä ja Lappeenrannassa. Kesänaikaista 15 000 kirjanpainajan kertymää pidetään eräänlaisena riskirajana, joka kertoo, että alueella on runsas kirjanpainajakanta. Tällöin kirjanpainajat voivat levitä rungoista ympäristöön ja vahingoittaa elävää tervettä puustoa.

"Mitä enemmän kesän aikana alueella on kirjanpainajia sitä voimakkaammin kannat voivat kasvaa muun muassa tuulenkaatojen ja heikentyneiden pystypuiden ansiosta", Melin toteaa.

"Syyskuussa Suomea kurittaneen Aila-myrskyn jäljiltä onkin syytä huolehtia kaatuneiden ja vahingoittuneiden havupuiden poistamisesta metsistä, mikäli vahingoittunutta puustoa on runsaasti. Myrskyissä kaatuneet ja katkeilleet kuuset ovat kirjanpainajille mitä mainiointa lisääntymismateriaalia, ja loppusyksyllä ja talvella kaatuneet puut toimivat lisääntymisalustana taas ensi keväänä", kertoo metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Metsäkeskuksesta.

Kuitusen mukaan yksittäiset tuulenkaadot eivät merkittävästi lisää hyönteistuhojen riskiä ja niitä kannattaa monimuotoisuuden edistämiseksi jättää metsään lisäämään lahopuuston määrää.

Kirjanpainajasaaliit 30.9.2020 mennessä. Kuva Luonnonvarakeskus (Luke).
Vuonna 2020 Luonnonvarakeskus, Suomen Metsäkeskus ja vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset seurasivat kirjanpainajien määriä feromonipyydysten avulla 40:lla paikkakunnalla Etelä- ja Väli-Suomen alueella. Metsäalan toimijat avustivat sopivien seuranta-alojen paikantamisessa. Seurantapyydykset sijoitetaan vuosittain talvella hakatuille uudistusaloille paahteisten kuusivaltaisten metsänreunojen tuntumaan.

Ilmoita havaitsemistasi kirjanpainajatuhosta Luonnonvarakeskuksen tutkijoille

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja