Metsäntutkimuslaitoksen 1980-luvulla käynnistämä laaja tutkimus osoittaa, että metsämaan hiilivarasto säilyy vakaana metsien käsittelystä riippumatta. Tämä Biosil-tutkimus osoitti, että metsämaassa olevan hiilen määrän muutokset suhteessa maaperän kokonaishiilivarantoon ovat vähäisiä. Hiilen määrä ei vähentynyt edes avohakkuun jälkeisinä vuosina, vaan hiiltä karttui keskimäärin jopa hieman lisää. Tutkimuksen mukaan eniten metsämaan hiilivarasto kasvoi 60-100-vuotisissa metsissä ja yli satavuotiaisissa metsissä sidonta väheni. Pääsääntöisesti hiilen määrän muutos mukailee puuston vuosikasvun tasoa.

”Tärkeintä on huomata, että hiilivaraston muutos on vähäinen suhteessa metsämaan kokonaishiilivarastoon. Esimerkiksi 300 kilon muutos on alle puoli prosenttia metsämaan koko hiilivarastosta”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi havainnollistaa.

Kymmenen kiloa neliömetrillä

Tutkimuksessa kerättiin maanäytteitä yli 600:lta valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) pysyvältä koealalta ensin 1980-luvulla ja uudelleen 2000-luvulla. Koealojen sijainnit tiesivät ainoastaan Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat, joten metsiä on käsitelty satunnaisen vaihtelevasti. Peräkkäisten mittausten ansiosta tutkijat ovat pystyneet seuraamaan, miten erilaiset metsänkäsittelyt ovat vaikuttavat metsämaahan varastoituneen hiilen määrään.

Koealoilta otetuista näytteistä analysoitiin hiilen määrä karikkeessa, humuksessa ja 40 sentin kivennäismaakerroksessa.

Metsän hiilivarasto on keskimäärin kymmenen kiloa neliömetrillä, siis keskimäärin 100 tonnia hehtaarilla. Määrä vastaa 400 hiilidioksiditonnia. Pohjois-Suomessa metsien hiilivarasto on pienempi. Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, kun mukaan lasketaan myös humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilivarannosta on sitoutunut puustoon.

Hyväkasvuiset metsät sitovat hyvin hiiltä

Hiilinieluina vanhat metsät eivät Bio­soil-tutkimuksen mukaan ole yhtä tehokkaita kuin suurimman kasvun vaiheessa olevat nuoret metsät. Runsainta hiilivaraston lisäys oli 60–100-vuotiaissa metsissä, joissa metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla. Yli satavuotiaissa metsissä hiilen kertymä maaperään väheni.

”Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa. Tehokkainta hiilen sidontaa on turvata metsien hyvä kasvukyky ja uudistamalla talousmetsät ajoissa”, Ilvesniemi summaa.

Ilvesniemen mukaan esimerkiksi metsänlannoitus on varma keino lisätä metsien hiilensidontaa. Hän kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, joka osoitti, että kymmenen vuoden välein toistetuilla typpilannoituksilla saadaan aina aikaan yhtä suuri kasvun lisäys kuivahkon kankaan männiköihin.

Lähde: Metsälehti