Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan viime vuoden aikana yhteismetsien pinta-ala kasvoi noin 23 000 hehtaarilla. Jo usean vuoden ajan määrä on kasvanut vuosittain noin 40 yhteismetsällä ja pinta-ala keskimäärin noin 14 000 hehtaarilla.

"Lisäksi viime vuosien aikana tilojen liittäminen yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan on yleistynyt. Tilaliitokset ovat kasvattaneet yhteismetsäalaa vuosittain noin 7 500 hehtaarilla", toteaa metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho Maanmittauslaitoksesta.

Metsänomistajien tietoisuus yhteismetsästä vaihtoehtoisena metsänomistusmuotona on kasvanut selvästi viime vuosina.

"Tiloja on liitetty toimiviin yhteismetsiin erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa tiedotukseen ja neuvontaan on voitu panostaa ely-keskuksen rahoittamien ja eri toimijoiden kanssa toteutettujen koulutus- ja neuvontahankkeiden avulla", sanoo Jarmo Mulari Suomen metsäkeskuksesta.

Yhteismetsä on toimiva metsän omistusmuoto

Yhteismetsä on metsän yhteisomistusmuoto, jossa metsää käytetään kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Metsänomistaja voi liittää oman metsätilansa tai osan siitä johonkin olemassa olevaan yhteismetsään. Metsätilojen omistajat voivat myös keskinäisellä sopimuksella perustaa metsistään yhteismetsän, mikäli metsäpinta-alaa on runsaasti.

Yhteismetsässä päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Erillisenä verovelvollisena yhteismetsä maksaa tuloksestaan verot ja yhteismetsän osakkaille jaettava ylijäämä on osakkaille verotonta tuloa.

Lisätietoa yhteismetsistä löytyy Metsäkeskuksen Yhteismetsäportaalista ja verkkosivuilta.

Lähde: Suomen metsäkeskus