11.01.22

Lämpöyrittäjien määrä vähenee, yrittäjät ikääntyvät ja tekniikka vanhenee

Suomessa on TTS Työtehoseuran tekemän selvityksen mukaan 253 lämpöyrittäjyyttä harjottavaa yritystä ja operoitvaia laitoksia 603 kappaletta.

TTS Työtehoseura alkoi 1990-luvulla seurata lämpöyrittäjyyttä ja on juuri julkaissut tilannekatsauksen vuodesta 2021. Sen mukaan lämpöyrittäjien määrä on laskenut hieman edellisvuoteen nähden, yrityksiä on Suomessa päivityksen perusteella 253 ja operoitavia laitoksia 603.

Lämpöyrittäjien yritykset ovat pääsääntöisesti yhden henkilön operoimia tai useista yrittäjistä koostuvia osuuskuntia. Monilla lämpöyrittäjillä on myös muuta yritystoimintaa, kuten maataloutta, sekä omaa metsää, josta raaka-aine hankitaan.

Selvitykseen liittyen TTS oli yhteydessä noin sataan lämpöyrittäjään. Näiden yhteydenottojen johtopäätöksenä TTS Työtehoseuran asiantuntija Jim Antturi toteaa, että lukuisat yrittäjät lähenevät jo eläkeikää ja käytössä oleva laitekanta on käymässä vanhaksi. Jotta lämpöyrittäjyystoiminta olisi mahdollista turvata myös jatkossa, alalle tulisi saada uusia toimijoita sekä ylläpidettävä ja päivitettävä lämmityslaitteistoa.

Puupohjainen energia korvaa fossiilisia polttoaineita

Suurimmassa osassa Suomen kunnista kivihiili, polttoöljy ja turve tullaan yhä suuremmassa määrin korvaamaan puupohjaisella energiantuotannolla. Polttoaineena käytetään useimmiten metsähaketta, joka on tuotettu paikallisesti pienpuusta tai metsistä hakkuiden yhteydessä kerätystä energiapuusta, jolle ei ole ollut muuta jalostuskäyttöä. Myös metsäteollisuuden sivuvirtoja ja pellettiä käytetään polttoaineena.

Useimmissa kunnissa toimii julkinen kaukolämpöyhtiö, yksityinen yritys tai näiden välimuoto. Lämpöyrittäjät ovat mukana tässä kentässä aluetason lämpölaitoksilla tai operoimalla erilliskohteita.

Puun polttaminen tikunnokassa

Puun polttamisen hyväksyttävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja nopeiden päästövähenemien saavuttamiseksi polttoon perustuvaa energiantuotantoa edellytetään vähennettävän. Paikallisesti tuotettuna ja käytettynä uusiutuva puupolttoaine tuo kuitenkin elinvoimaa, omavaraisuutta ja varmuutta lämmitykselle tilanteessa, jossa muut fossiilisia polttoaineita korvaavat vaihtoehdot ovat haastavia toteuttaa järkevästi.

Näin on toimittu TTS Työtehoseuran asiantuntija Juhani Piekkalan mukaan esimerkiksi Lapinjärvellä. Siellä kunnan omistamien rakennusten lämmitys on ratkaistu lähes 100-prosenttisesti lähialueelta saatavalla energiapuulla. Kunta omistaa lämpölaitoksen, mutta sen operoinnista ja polttoainehuollosta vastaa paikallisista yrittäjistä muodostettu osuuskunta.

Lämpöyrittäjätoiminnan tulevaisuudennäkymiä

TTS:n selvityksessä tiedusteltiin myös arvioita, miten lämpöyrittäjien lähikuntien alueella olisi uusia lämpöyrittäjäkohteita. Suurin osa vastanneista totesi, että kuntien kohteet ovat jo pitkälti kaukolämmön tai muiden ratkaisujen piirissä ja jäljellä olevien, nyt öljyllä lämpiävien kohteiden osalta lämpöyrittäjyyden mahdollisuudet ovat vähäiset.

Samaa asiaa tiedusteltiin myös Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kuntien edustajilta. Vastanneiden kuntien mukaan niiden öljylämmityskohteet ovat pääsääntöisesti kyläkouluja ja muita yksittäisiä rakennuksia, joiden toiminnan jatkuvuus on epävarmaa.

”Tämän perusteella voidaan pohtia, sijoittuvatko uudet polttoöljyä korvaavat lämpöyrittäjäkohteet jatkossa yksityisen sektorin kiinteistöjen suuntaan. Toki myös olemassa olevien lämpöyrittäjäkohteiden lämmön tarve, rakennettavat uudiskohteet ja lämmitykseen käytettävissä olevien teknologioiden hintakehitys määrittävät, mihin suuntaan lämpöyrittäjyys kehittyy”, pohtii Antturi.

Tutustu TTS Työtehoseuran "Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2021" -raporttiin

Lähde: ePressi.com (Tiedote kokonaisuudessaan täällä.)

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja