Metsänomistajat ilmoittivat vuonna 2024 hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja enemmän kuin vuonna 2023, kertoo Suomen metsäkeskus. Se maksaa vahinkokorvauksia tänä vuonna metsänomistajille helmi–huhtikuun aikana noin miljoona euroa. Viime vuonna niitä maksettiin puolet vähemmän – noin 500 000 euroa.

Valtaosa korvauksista on kasvu- ja laatutappiokorvauksia (833 000 euroa). Uudelleen- ja täydennysviljelykustannuksia korvataan 89 000 euroa ja Metsäkeskuksen arviointikuluja 166 000 euroa. Korvausvarat tulevat valtiolta, ja ne ovat peräisin hirven- ja peuranmetsästyksen kaatolupamaksuista.

Eniten hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pohjois-Pohjanmaalla (251 000 euroa), Pohjois-Karjalassa (192 000 euroa), Kainuussa (88 000 euroa), Pohjois-Savossa (80 000 euroa) ja Keski-Suomessa (76 000 euroa). Metsäkeskuksen mukaan näiden maakuntien korvausmäärät nousivat merkittävästi edellisvuodesta. Korvausmäärät nousivat myös Pirkanmaalla, Etelä-Savossa sekä Varsinais-Suomessa.

Hirvivahinkojen alueelliset erot huomattavia

Vahinkoihin vaikuttavat hirvikannan ja suurpetojen määrän lisäksi muun muassa lumen määrä. Kun lumipeite on paksu, liikkuminen kuluttaa runsaasti energiaa.

”Jos samalla lauhan sään jälkeinen pakkasjakso on kovettanut lumen pinnan, hirvet jäävät pienelle alueelle ja syövät kaiken saatavilla olevan ravinnon”, kertoo metsäneuvoja ja hirvieläinvahinkovastaava Esko Viinanen Suomen metsäkeskuksesta.

Tyypillisesti hirvieläimet aiheuttavat vahinkoja alle viiden metrin mittaisissa taimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua ja laatua.

Metsäkeskuksen Viinanen kehottaakin tarkistamaan taimikoiden kunnon vähintään kerran vuodessa: ”Paras ajankohta on keväällä, kun lumi on sulanut ja lehtipuut ovat vielä lehdettömiä.”

Toisinaan hirvet syövät myös harvennusmetsissä kuusen ja männyn kuorta, mikä aiheuttaa tyvitukkiin laatuvaurion ja mahdollisesti lahovian.

Lähde: Suomen metsäkeskus (Koko tiedote täällä.)