Viime syksynä tehty lakimuutos kasvinsuojeluainelakiin tuo uusia mahdollisuuksia myös metsiin.

Hirvivahinkoja voidaan jo Metsäkeskuksen mukaan torjua melko tehokkaasti levittämällä biopohjaista, lampaanrasvasta valmistettua syönninestoainetta taimiin. Levitys on kuitenkin työlästä, koska se on pääsääntöisesti tehty käsin reppuruiskun avulla.

Lakimuutos sallii syönninestoaineen levittämisen dronella tutkimus- ja kehitystarkoituksissa. Tämä mahdollisuus voi tulevaisuudessa tuoda metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille uusia keinoja hirvivahinkojen torjuntaan.

”On tärkeää, että uusia ratkaisuja etsitään ja kokeillaan käytännössä. Siksi on hienoa, että lakimuutos mahdollistaa uudenlaisen koetoiminnan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaisia käytännön ratkaisuja tämä mahdollisesti tuo mukanaan ja miten lainsäädäntö kehittyy tulevaisuudessa”, sanoo Hirvidrone-hankkeen projektipäällikkö Venla Wallius Suomen metsäkeskuksesta.

Dronet ja tekoäly apuun hirvivahinkojen torjunnassa

Viime syksynä käynnistyneessä HirviDrone-hankkeessa tutkitaan, miten syönninestoainetta voidaan levittää valittuihin taimiin ilmasta käsin dronejen avulla.

Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten tekoälyä ja koneoppimista voidaan hyödyntää taimikoiden kartoittamisessa ja käsiteltävien taimien tunnistamisessa. Tavoitteena on kehittää kustannustehokas menetelmä hirvivahinkojen ehkäisemiseksi erityisesti kriittisimmillä hirvivahinkoalueilla.

”Selvitämme hankkeessa myös syönninestoaineen dronelevityksen liiketoimintaedellytyksiä ja reunaehtoja esimerkiksi kannattavuuden ja lain näkökulmasta”, Wallius sanoo.

Hirvet aiheuttavat kymmenien miljoonien eurojen menetykset

Hirvieläimet aiheuttavat vuosittain taimikoissa ja varttuneemmissa metsissä Suomessa metsäkeskuksen mukaan kymmenien miljoonien eurojen menetykset. Erityisesti männyn ja rauduskoivun taimikkojen hirvivahingot voivat olla alueellisesti mittavia.

”Hirvet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja taimikoissa erityisesti niillä alueilla, joille ne jäävät talvehtimaan. Usein hirvivahingot myös toistuvat samoilla talvilaidunalueilla vuodesta toiseen”, kertoo Wallius.

Männyntaimikkoihin kohdistuvan hirvivahinkoriskin vuoksi kuusta on istutettu sellaisillekin paikoille, joille se ei luontaisesti sovi.

”Hirvivahinkoja ehkäisemällä voidaan edistää oikean puulajin valintaa oikealle kasvupaikalle. Tämä tukee metsien monimuotoisuutta, kasvua ja hiilensidontaa sekä mahdollisuuksia selvitä myös muista metsätuhoista”, Wallius sanoo.

Lähde: Suomen metsäkeskus (Koko tiedote täällä.)

Lue myös: Hirvieläimet aiheuttivat viime vuonna miljoonavahingot