Lyhellä aikavälillä metsähakkeen käyttö voi Luonnonvarakeskuksen (Luken) tuoreen tutkimuksen perusteella nousta 11,6 miljoonaan kiintokuutiometriin vuoteen 2026 mennessä. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kulutus kuitenkin laskee. Vuoteen 2033 mennessä kulutuksen odotetaan Luken mukaan vähentyvän 9,7 miljoonaan kuutiometriin.

Vuonna 2023 metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa 11 miljoonaa kuutiometriä.

”Suomessa metsähakkeen, kuten muunkin uusiutuvan energian, käyttöä on lisätty poliittisella ohjauksella. Vaikka uusiutuvaa energiaa tuotetaan entistä enemmän, myös fossiilisten polttoaineiden kulutus on edelleen merkittävää. Metsähakkeen merkitys lämmön- ja sähköntuotannossa ei vähene nopeasti”, kertoo tutkija Tuomas Niinistö Lukesta.

Luken tutkimuksessa selvitettiin energiantuottajien näkemyksiä metsähakkeen käytön tulevaisuudesta. Metsähakkeen käyttömäärän kehitystä tarkasteltiin kotimaisissa lämpö- ja voimalaitoksissa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Metsähakkeen käyttömäärien vaihtelut yleistyvät

Metsähakkeen merkitys energiajärjestelmän tasapainottajana kasvaa Luken arvion mukaan samaa tahtia, kun säästä riippuvainen energiantuotanto lisääntyy.

Esimerkiksi nopeasti yleistyneet sähkökattilat korvaavat metsähaketta silloin, kun sähkö on edullista. Tämä kehitys näkyi jo viime vuonna, ja metsähakkeen kulutus kääntyi laskuun. Kovilla pakkasilla sähkön hinta kuitenkin yleensä nousee ja lämmöntuotannon tarve kasvaa. Tämä saattaa Luken mukaan jopa lisätä metsähakkeen kulutusta aiempaa voimakkaammin. Sillä voidaan korvata aiemmin käytettyä turvetta ja fossiilienergiaa, joista pyritään luopumaan.

Metsähakkeen käyttömäärän vaihtelut pidentävät energiapuun varastointiaikoja ja lisäävät välivarastointia terminaaleissa.

”Terminaaleissa varastoidaan enimmäkseen runkopuuta, sillä sen kuljettaminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin hakkuutähteiden ja kokopuun, ja sen säilyvyys on hyvä. Tämä kehitys ylläpitää painetta kuitupuun polttamiselle”, Niinistö kertoo.

Hänen mukaansa jalostuskelpoisen puun polttamista voitaisiin ehkäistä kehittämällä hakkuutähteiden ja pienpuun logistiikkaa ja varastointia.

Vetytalous voi vähentää metsähakkeen käyttöä

Metsähakkeen käyttö voi myös vähentyä 2030-luvulla, kun energiantuotannon teknologiat kehittyvät ja hukkalämpöjen hyödyntäminen yleistyy.

Jos suunnitellut vihreän vedyn investoinnit toteutuvat, tuotannosta syntyvä hukkalämpö voi paikallisesti kattaa merkittävän osan tarvittavasta kaukolämmöstä ja vähentää metsähakkeen kulutusta.

Lähde. Luonnonvarakeskus (Koko tiedote täällä.)