Suomen metsäkeskukseen on tullut ilmoituksia yksityismetsissä myrskytuhojen vuoksi tehtävistä hakkuista noin 182 000 hehtaarilta tällä vuosikymmenellä. Se on noin 1,4 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Viime vuosina myrskytuhohakkuita on ilmoitettu tehtäväksi yksityismetsissä keskimäärin noin 20 000 hehtaarilla vuosittain.

Viime vuosina pahiten myrskyt ja kovat tuulet ovat kurittaneet Pohjanmaan maakuntien sekä Satakunnan yksityismetsiä. Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Lapissa sen sijaan on vältytty suuremmilta myrskytuhoilta. Yksittäisistä kunnista pahiten on kärsinyt Eurajoki, jonka alueella on metsänkäyttöilmoitusten perusteella jopa neljänneksellä kunnan yksityismetsien pinta-alasta ollut viime vuosina myrskytuhoja.

Länsirannikolla ja Pirkanmaalla metsätuhoja on aiheuttanut erityisesti viime vuodenvaihteessa riehunut Hannes-myrsky. Taivalkosken yksityismetsiin tuhoja aiheutti erityisesti Paula-myrsky vuonna 2021. Paula-myrsky aiheutti yksityismetsien lisäksi paljon tuhoja myös valtion metsissä.

Ilmastonmuutos lisää myrskytuhojen riskiä metsissä

Ilmastonmuutoksen seurauksena talvet lämpenevät, routajaksojen pituus lyhenee ja roudattoman maan aika pitenee erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa.

"Kun maa ei ole jäässä, puiden juuristo saa maaperästä vähemmän tukea ja juuripaakku kääntyy helpommin. Silloin voimakkaat tuulet voivat kaataa puita ja aiheuttaa tuhoja", kertoo varavalmiuspäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Myrskyjä ei voida estää, mutta metsänhoidolla on mahdollista vahvistaa puita kestämään myrskyjä paremmin. Esimerkiksi oikeaan aikaan tehty taimikonhoito antaa kasvatettaville puille riittävästi kasvutilaa, jolloin niille kehittyy vahva runko ja laaja juuristo. Näin ne eivät helposti kaadu voimakkaassakaan tuulessa.

Myös harvennusten oikealla ajoituksella ja voimakkuudella voidaan vaikuttaa metsätuhojen syntymiseen.

Kuusikot alttiitta tuulituhoille

Puulajeista erityisesti pintajuurinen kuusi on herkkä tuulituhoille ja lahovikaisissa kuusikoissa riski myrskytuhoille kasvaa entisestään. Tuoreet maahan kaatuneet tai vaurioituneet puut tarjoavat lisääntymispaikkoja tuhohyönteisille, mikä voi johtaa puustotuhojen laajenemiseen.

"Sekametsä kestää yhden puulajin metsää paremmin erilaisia tuhoja ja on hyvä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kun metsässä on eri puulajeja, hajauttaa se tuhoriskiä", Hostikka sanoo.

Myrskytuhohakkuista aiheutuneita metsänkäyttöilmoituksia voi seurata Metsäkeskuksen viikoittain päivittyvässä Metsätuhohakkuut-karttapalvelussa. Palvelussa tietoja voi tarkastella esimerkiksi yksittäisen kunnan tai metsätuhon aiheuttajan mukaan.

Lähde: Suomen metsäkeskus (Koko uutinen täällä.)